Maanmittauslaitoksen pääjohtajat

Abraham Nordenstedt 1812-20 ylitirehtööri
21.12.1764-28.1.1820
Maanmittauksen ensimmäinen ylitirehtööri 24.7.1812.
Ammatiltaan maanmittari. Kykenevä ja tarmokas johtaja, joka kehitti maanmittauslaitosta. Oli aikaisemmin Ruotsi-Suomen maanmittauslaitoksen palveluksessa (1783-98), ja nimitettiin päämaanmittauskonttoriin Tukholmaan käsittelemään Suomen asioita. Suomen Suuriruhtinaanmaan Pää-Maanmittaus-Konttorin ohjesäännöt vahvistettiin 14.11.1812

Abraham Joachim Molander 1821-28 ylitirehtööri
6.3.1771-22.2.1847
Majuri ja kenttämittauksen opettaja armeijassa. Päämaanmittauskonttorin muutto Turusta Helsinkiin. Tarmokas ja taitava johtaja, mutta tunnusti, ettei tiennyt kaikista maanmittauslaitoksen asioista. Siirtyi maanmittaushallituksen päällikön tehtävistä Kyminkartanon varamaaherraksi 1828 ja edelleen Mikkelin läänin maaherraksi 1830.

Carl Gustaf Tawaststjerna 1828-43 ylitirehtööri
7.7.1774-11.4.1855
Everstiluutnantti, kuului Venäjän armeijan kenttämittauskuntaan. Maanmittaushallituksen vt ylitirehtööri 1.12.1828 ja vakinainen päällikkö 20.11.32. Erosi tehtävästä 17.5.1843. Julkaisuja: Föreläsningar i topografi. Lärbok i landmätningen

Jonas Ferdinand Bergenheim 1843-45 ylitirehtööri
5.1.1796-6.11.1847
Eversti. Määrättiin maanmittaushallituksen käytettäväksi 1838. Hänen virkaintoaan ja osaamistaan kiitettiin. Sovittelijana Oulun, Kuopion ja Viipurin läänien puolesta rajankäynnissä näiden läänien ja Aunuksen kuvernementin välillä. Erosi tehtävästä ja siirtyi Vaasan lääninkuvernööriksi 1845. Julkaisuja: Sotatieteellinen ja tilastollinen kertomus Moldausta ja Valakiasta.

Alexander Rechenberg 1847-54 ylitirehtööri
27.10.1812-5.3.1858
Kapteeni. Palveli aikanaan topografikunnassa Orenburgissa. Oli mukana komiteassa, joka laati ehdotuksen uudeksi metsälaiksi. Siirtyi Vaasan läänin kuvernööriksi 1854.

Clas Wilhelm Gyldèn 1854-72 ylitirehtööri
12.5.1802-16.3.1872
Maanmittari. Maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallituksen ylitirehtööri 1.3.1854. Ensimmäinen maanmittari sitten Nordenstedtin. Hoiti tehtävää vt:nä 1845-47. Hänen aloitteestaan perustetiin metsähallitus 1863. Käytännön toimien ohella GyldÈn kehitti maanmittauslaitosta paljon julkaisujensa ansioista. Mukana myös Helsingin-Hämeenlinnan rautatierakennuksen johtokunnassa. Julkaisuja: Suomenmaan kartta, kokoelma Suomen kaupunkien karttoja 1845, Historiska anteckningar om städerna i Finland 1845, Suomen korkokartta 1850, Suomenmaan järvet ja joet Suomi-kirjassa. Maanmittauksen ylihallituksen yleiskartta.

Berndt Otto Nymalm 1872-87 ylitirehtööri
8.2.1818-17.6.1887
Maanmittari. Teki pitkän elämäntyön maanmittauksen parissa.

Jaakko Sjölin 1887-1915 ylitirehtööri
19.12.1836-18.3.1916
Maanmittari. Sai tunnustusta sekä maanmittausalalta että valtiovallalta maanmittauksen eteen tekemästään työstä. Suomentanut vuoden 1848 maanmittausasetukset 1882 ja laatinut uuden suomalaisen maanmittauksen ammattisanaston. Mukana uuden jakolain tekemisessä 1900.

Otto Sarvi 1915-17 ylitirehtööri
2.7.1864-6.9.1917
Fil.tri. Ennen ylitirehtöörin virkaa johtanut maanmittausylihallituksen maantieteellisen osaston töitä. Suomen maantieteellisen Seuran komitean jäsenenä osallistunut Suomen Kartaston valmistamiseen 1899. Joutui eroamaan toimestaan. Taustalla jatkuvat erimielisyydet ylijohdon ja virkakunnan välillä, jotka johtuivat pääosin sen ajan poliittisista oloista.

Kyösti Haataja 1917-29 ylitirehtööri
19.2.1881-10.7.1956
Maanmittari. Professori, molempien oikeuksien tohtori. Käynnisti ja toteutti torpparivapautuksen maanjakotoiminnan. Uudisti virkakunnan hallinnon ja palkkauksen. Järjesti kartastotyöt uudelleen: Geodeettisen laitos kolmioverkkoa varten ja topografisia mittauksia varten topografinen osasto, joka myöhemmin erotettiin Topografikunnaksi. 1918 jäsenenä komiteassa, joka laati ehdotuksen asutushallituksesta. Mukana jakolainsäädännön valmistelussa. Nimitettiin talousoikeuden professoriksi 1930.

Väinö Ahla 1929-50 pääjohtaja
4.11.1890-4.7.1977
Maanmittari, oikeusneuvos. Oli puheenjohtajana ja jäsenenä tilusrauhoituskomiteassa, siirtoväen pikaasutustoimikunnassa ja maanhankintalakikomiteassa sekä jakolakikomiteassa että jakoasetustoimikunnassa. Oli edustajana Suomen ja Ruotsin väliseessä rajankäynnissä. Ahla oli tyypillinen oman aikakautensa virkamies myös pääjohtajana. Nimitettiin Korkeimman oikeuden jäseneksi 1950.

Väinö V. Seppälä 1950-60 pääjohtaja
12.4.1897-27.11.1989
Maanmittari, oikeusneuvos. Mukana siirtoväen pika-asutuslain toimeenpanotehtävissä. Laati maataloussiirtoväen sijoitussuunnitelman. Maanmittauslaitoksessa pidetty ja arvostettu esimies. Nimitettiin Korkeimman oikeuden jäsenenksi 1960.

Viljo Niskanen 1960-72 pääjohtaja
15.6.1910-10.2.1986
Maanmittari, tekniikan lisensiaatti ja varatuomari. Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistuksen pj, ajoi maanmittareille kuukausipalkkaa. Maatalousministeriön hallitusneuvoksena 1960. Toimi opettajana Teknillisessä korkeakoulussa. Ollessaan pääjohtajana toimi myös Korkeimman oikeuden esittelijänä.

Lauri Kantee 1972-91 pääjohtaja
1.1.1925-25.5.2002
Maanmittari, tekniikan tohtori. Maanmittauslaitoksen voimakas uudistaminen alkaa. Kantee toimi käynnistäjänä monella alalla: kiinteistönmuodostamislain kokonaisuudistus ja rekisteripidon automatisointi aloitetaan, pakkolunastukset saadaan maanmittauslaitokselle. Koulutusta kehitetään. Pohjoismainen yhteistyö käynnistyy. Kansainväliset yhteydet olivat Kanteelle erittäin tärkeät. Ahkera kirjoittaja.

Jarmo Ratia 1991- pääjohtaja
24.1.1947-
Jarmo Ratia on syntynyt 24.1.1947 Helsingissä, tullut ylioppilaaksi Korpilahden yhteiskoulusta 1965, valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi 1968 ja saanut varatuomarin arvon 1974. Ratia tuli maanmittaushallituksen palvelukseen 1968, siirtyi vesihallitukseen vuonna 1970 ja sieltä maa- ja metsätalousministeriöön 1972, jonka vesitoimiston päällikkönä hän toimi 1974-1983. Vesihallituksen, sittemmin vesi- ja ympäristöhallituksen, ylijohtajana ja va. pääjohtajana Ratia toimi vuosina 1983-1991.

Maanmittauslaitoksen pääjohtajana Ratia on ollut vuodesta 1991 lähtien lukuunottamatta seitsemän kuukauden jaksoa 1999 - 2000, jolloin hän toimi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä. Ratia on toiminut mm. ylimääräisenä hallintoneuvoksena korkeimmassa hallinto-oikeudessa, suomalais-norjalaisen rajavesistökomission puheenjohtajana, Suomen ja Norjan rajankäyntivaltuuskunnan puheenjohtajana, Suomen edustajana kansainvälisen öljysuojarahaston johtokunnassa sekä lukuisissa kansainvälisissä konferensseissa ja kokouksissa.

Alansa lainsäädännön valmisteluun Ratia on osallistunut useissa kymmenissä komiteoissa, toimikunnissa ja työryhmissä. Ratia oli Euroopan virallisten karttalaitosten järjestön CERCOn (nyk. EuroGeographics) presidentti 1996-98 ja edusti näitä karttalaitoksia Euroopan paikkatietojärjestön EUROGIn hallituksessa. Ratia toimi YK:n alaisen Euroopan talouskomission (UNECE) asettamana maarekisteri- ja maanomistusolojen selvitysmiehenä Balkanin alueella, erityisesti Jugoslavian liittovaltiossa, mukaan lukien Kosovo, sekä entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa 1999-2000. Vuoden 2004 alusta hänet kutsuttiin Euroopan alueen edustajaksi GSDI:n (Global Spatial Data Infrastructure Association) hallitukseen. Ratia on aktiivisesti osallistunut Euroopan Unionin asiantuntijakokouksiin ja alan pohjoismaiseen sekä lähialueyhteistyöhön.

Karvinen Pauli 1.8.1999-29.2.2000 pääjohtaja 
24.4.1945-