Päivitetty 27.07.2010

 

       

Lunastustoimitus

Lunastamalla voidaan lunastuslain perusteella muun muassa hankkia omistus- tai käyttöoikeus maa- tai vesialueeseen ja siellä olevaan rakennukseen sekä rajoittaa oikeutta kiinteistön käyttämiseen. Alueita lunastetaan esimerkiksi rautateitä, luonnonsuojelualueita ja lentokenttiä varten. Voimalinja- ja maakaasuputkilunastuksissa on yleensä kysymys käyttöoikeuden lunastamisesta tiettyyn alueeseen. Tällöin hakijana on alaa harjoittava yhtiö. Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain nojalla oikeus lunastaa esimerkiksi katu- tai virkistysalue.

Lunastus voi perustua lunastuslupaan, jonka valtioneuvosto tai maanmittaustoimisto myöntää hakemuksesta. Ennen lunastusluvan käsittelemistä lunastuksen hakija kuulee asianosaisia joko kirjallisesti tai erityisissä kuulemiskokouksissa.

Lunastaminen voi perustua myös vahvistettuun asemakaavaan. Tällöin erillistä lunastuslupaa ei tarvita.

Maa-alueita lunastetaan myös muissa kiinteistötoimituksissa, kuten yleistietoimitus ja vesijätön lunastustoimitus.

Maanmittaustoimisto suorittaa lunastustoimituksen

Lunastustoimituksen suorittaa lunastustoimikunta, johon kuuluu maanmittausinsinööri sekä kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa uskottua miestä.
Toimituksesta tiedotetaan kutsukirjeellä. Lisäksi kutsu voidaan julkaista sanomalehdessä.

Lunastustoimituksessa

  • vahvistetaan lunastuksen kohde sekä merkitään se kartalle ja tarpeellisin osin maastoon
  • laaditaan lunastettavasta omaisuudesta selitelmä
  • tehdään tarpeelliset tilusvaihdot ja yksityisten teiden järjestelyt
  • päätetään korvauksista

Lunastustoimituksen vaiheet ovat alkukokous, arviointikatselmus ja loppukokous.

Ennakkohaltuunotto ja ennakkokorvaukset

Jos hankkeen kiireellisyys tai muut tärkeät syyt vaativat, hakija voi saada lunastettavan omaisuuden haltuunsa jo lunastustoimituksen alussa. Ennen ennakkohaltuunottoa pidetään katselmus, jossa lunastettava omaisuus luetteloidaan.

Ennakkokorvaukset maksetaan kolmen kuukauden kuluessa niiden määräämisestä.

Korvauksen määrääminen

Lunastettavan omaisuuden omistaja saa taloudellisista menetyksistään täyden korvauksen. Myös se, jolta ei ole lunastettu omaisuutta, voi saada korvausta kärsimästään vahingosta tai haitasta.

Korvausta voi saada:

  • lunastettavasta omaisuudesta, kuten maapohjasta ja kasvillisuudesta
  • lunastuksen johdosta jäljelle jäävälle omaisuudelle aiheutuvista pysyvistä haitoista, esimerkiksi kulkuyhteyden huonontumisesta
  • lunastuksen johdosta aiheutuvista vahingoista, kuten muuttokustannuksista tai ammatinharjoittamisen keskeytymisestä
  • edunvalvontakustannuksista, joita ovat asianosaiselle oikeutensa valvomisesta aiheutuneet välttämättömät ansionmenetys-, matka-, selvitys- ja asiamieskustannukset.

Korvaus lunastettavasta omaisuudesta määrätään yleensä käyvän hinnan perusteella. Mikäli se ei vastaa luovuttajan täyttä menetystä, arvioiminen on perustettava omaisuuden tuottoon tai siihen pantuihin kustannuksiin.

Korvaus arvioidaan loppukokouksen ajankohdan hintatason mukaan. Ennakkohaltuunottotapauksessa lopullinen korvaus määrätään haltuunottoajankohdan mukaan.

Korvaukset määrätään yleensä viran puolesta. Kuitenkin muun muassa asianosaisten edunvalvontakustannuksista pitää esittää vaatimus. Koska lunastustoimikunta ei voi aina tietää kaikkia menetyksiä, on hyvä esittää omat korvausvaatimuksensa.

Toimituksen lopettaminen

Toimituksen loppukokouksessa julistetaan lunastuspäätös, jossa määritellään lunastettava omaisuus ja korvaukset. Lunastustoimituksen kustannukset maksaa yleensä hakija.

Lunastustoimituksen loppukokouksessa annetaan valitusosoitus. Toimituksesta voi valittaa 30 päivän kuluessa maaoikeuteen. Maaoikeuden päätökseen voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan. Valitusasiakirjat toimitetaan maanmittaustoimistoon.

Korvausten maksaminen

Korvaukset maksetaan kolmen kuukauden kuluessa toimituksen lopettamisesta. Jos lunastuksen hakija on saanut ennakkohaltuunotto-oikeuden, lisätään maksamatta olevaan korvaukseen kuuden prosentin korko omaisuuden haltuunottopäivästä lukien.

Joissakin tapauksissa korvaus määrätään talletettavaksi lääninhallitukseen. Näin menetellään velkojien edun suojaamiseksi silloin, kun lunastetaan koko kiinteistö tai jäljelle jäävä omaisuus ei enää vastaa niiden velkojen määrää, joista lunastettava omaisuus oli vakuutena.

Korvaus voidaan määrätä talletettavaksi muustakin syystä, esimerkiksi omistusoikeuden epäselvyyden vuoksi. Myös silloin kun lunastuksen hakija on valittanut korvauksesta, riidanalainen osa korvauksesta saadaan tallettaa. Korvausten nostamiseen näissä tapauksissa sovelletaan maksutalletuslakia.

Toimituksen lopettamisen jälkeen

Hakija saa ottaa lunastettavan omaisuuden haltuunsa sen jälkeen, kun loppukokous on pidetty ja korvaukset suoritettu. Jos asianosainen menettää asuntonsa tai hänen toimeentulonsa huononee elinkeinon tai ammatin harjoittamisen vaikeutumisen vuoksi, lunastustoimikunta voi siirtää haltuunoton ajankohtaa enintään kolme kuukautta.

Kun lunastuspäätös on saanut lainvoiman ja lunastuskorvaukset on maksettu, toimituksesta tehdään merkinnät kiinteistörekisteriin. Lunastus katsotaan silloin päättyneeksi.