Vesijätön lunastaminen

Vesijättöjä syntyy maan kohoamisen, vesistöjen kuivatuksen tai kuivumisen sekä vedenpinnan alentamisen seurauksena.Vesijättö on useimmiten rantaviivan siirtymisen seurauksena syntynyt kapea nauhamainen maakaistale rantatilan ja vesirajan välissä.

Vesijätöt ovat yleensä muiden kuin niihin rajoittuvien maa-alueiden haltijoiden omistuksessa. Vesijättö kuuluu yleensä vesialueen omistajalle, joka on tavallisimmin jakokunta eli kylän yhteisen vesialueen osakastilat. Vesijätöt haittaavat usein ranta-alueiden tarkoituksenmukaista käyttöä. Ranta-alueen hoito ja rakentaminen saattavat vaikeutua omistusepäselvyyden takia.

Jos vesijättö haittaa ranta-alueen tarkoituksenmukaista käyttöä, se voidaan kiinteistönmuodostamislaissa säädetyin edellytyksin lunastaa siihen rajoittuvaan kiinteistöön.

Toimitusta voi hakea vesijättöön rajoittuvan kiinteistön omistaja. Lunastusta voi vaatia myös vesijätön omistaja. Vesijätön lunastusta haetaan siltä maanmittaustoimistolta, jonka toimialueella lunastettava alue sijaitsee. Toimitusta haetaan kirjallisesti joko maanmittaustoimistosta saatavilla hakemuslomakkeilla tai vapaamuotoisesti.

Maanmittaustoimisto ilmoittaa hakijalle toimituksen numeron sekä toimitusinsinöörin, johon voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Toimisto antaa myös arvion toimituksen aloittamisajankohdasta ja tietoa toimituskustannusten määräytymisperusteista. Alkukokouksen ajankohdasta ilmoitetaan yleensä mm. hakijalle, lunastettavaksi aiotun vesijätön omistajalle sekä rajanaapureille vähintään 10 päivää aikaisemmin kirjeellä.

Vesijätön lunastamisen suorittaa maanmittaustoimiston toimitusinsinööri tarvittaessa kahden kunnanvaltuuston valitseman uskotun miehen kanssa. Toimituksessa pidetään yksi tai useampia toimituskokouksia sekä suoritetaan maastokatselmus.

Toimitusmiehet päättävät toimituksessa, onko lunastamiselle kiinteistönmuodostamislain 60 §:ssä säädetyt perusteet. He määrittävät lunastettavan alueen ja ratkaisevat lunastushinnan sekä sen maksamiseen liittyvät kysymykset. Lunastettavasta alueesta laaditaan kartta.

Vesijättalueesta maksettava korvaus määräytyy alueen käyvän hinnan mukaisena. Lunastushintaan vaikuttavat mm. alueen laajuus, laatu ja käyttömahdollisuudet. Vesijättöalueen hintaa arvioitaessa voidaan käyttää apuna mm. Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisterin tietoja.

Lunastuskorvauksen maksamiselle annetaan toimituksessa määräaika. Lunastushinta voidaan tallettaa lääninhallitukseen, ellei jakokunnan osakkaita ja heidän osuuksiaan ole lainvoimaisesti selvitetty. Loppukokouksessa määrätään myös kiinteistötoimitusmaksu maa- ja metsätalousministerin kulloinkin voimassaolevan asetuksen mukaisesti.

Tehdyistä päätöksistä voi valittaa 30 päivän kuluessa maaoikeuteen. Muutosta maaoikeuden päätökseen voidaan hakea korkeimmalta oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää muutoksenhakuluvan. Toimituksen tuloksena vesijättö on siirtynyt hakijan omistukseen ja se on liitetty hakijan omistamaan kiinteistöön.

Loppukokouksen jälkeen maanmittaustoimisto viimeistelee asiakirjat ja kartan sekä rekisteri tiedot toimituksesta kiinteistörekisteriin. Hakijalle lähetetään tarvittavat otteet toimitusasiakirjoista ja kartasta. Asiakirjat ja kartat arkistoidaan maanmittaustoimistoon, jossa niitä voi myöhemmin tutkia ja tilata jäljennöksiä.