Toimitusmenettelyn käsikirja (TMK)
Tulostettava
pdf-versio suomeksi
på
svenska (pdf)
ALKUSANAT
Kiinteistönmuodostamislain 291 §:n mukaan
Maanmittauslaitoksen keskushallinto voi antaa määräykset rajamerkeistä,
karttamerkeistä ja kiinteistötoimituksissa suoritettavien mittausten
tarkkuudesta. Näitä koskevan määräyksen keskushallinto on antanut 4.12.1996
norminumerolla 59N/97. Saman lainkohdan nojalla keskushallinnolla on valtuutus
vahvistaa kiinteistötoimituksia varten tarpeelliset asiakirjojen kaavat.
Jakolakiin verrattuna norminantovaltuudet ovat kaventuneet.
Koska nyt annettava Toimitusmenettelyn käsikirja (TMK) ei
lain mukaan voi velvoittavuudeltaan olla nk. normilain (573/89) mukainen
määräys eikä edes ohje, se luokitellaan suositukseksi.
Käsikirjan tehtävä on antaa menettelyohjeita
kiinteistönmuodostamislain mukaisten kiinteistötoimitusten tekemistä
varten. Sitä on tarkoitus laajentaa koskemaan myös muita kuin
kiinteistönmuodostamislain mukaisia toimituksia. Niin ikään on tavoitteena
erikseen laatia kiinteistörekisterin pidon käsikirja.
Käsikirja sisältää vain muutamia asiakirjamalleja, koska
suurin osa lomakkeista saadaan toimitustuotannon ja rekisteröinnin
ohjelmista. Liitteet ovat kunkin luvun lopussa.
Lähinnä JAKO-tietojärjestelmää varten ja myös
ajantasallapidon helpottamiseksi suositusta ryhdytään ylläpitämään
tietoverkossa. Osa liitteinä olevista lomakkeista ja asiakirjapohjista on
saatavissa digitaalisina.
Käsikirjaa ovat olleet tekemässä seuraavat henkilöt
keskushallinnosta, maanmittaustoimistoista ja kiinteistötietokeskuksesta:
Rauno Alanen, Leea Björkman, Tapio Hakarinne, Sakari Haulos, Riitta
Juvonen, Risto Karhu, Arvo Kokkonen, Seija Kotilainen, Pirkko Lappalainen,
Tuomas Lukkarinen, Päivi Mattila, Simo Mikkola, Kalevi Raussi, Maiju
Tuominen, Kari Tuppurainen, Mikko Uimonen, Henrik Ungern, Vesa Walamies ja
Pirkko Viitanen. Ainesto on viimeistelty
kiinteistötietokeskuksessa.
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-

1 YLEISTÄ
1.1 Hakemus 1.1.1 Sisältö ja menettely 1.1.2
Hakemuskompetenssi 1.1.3 Valtuutus 1.1.4 Ennakkotieto lisätehtävistä
ja sivutoimituksista 1.1.5 Hakemuksen hyväksyminen tai
hylkääminen 1.1.6 Hakemuksen peruuttaminen 1.1.7 Kirjeenvaihto
1.2 TOIMITUSMÄÄRÄYS
1.2.1 Toimituslajin määrittäminen
ja toimitusinsinöörin määrääminen 1.2.2 Toimitusmääräyksen
peruuttaminen 1.2.3 Toimitustekniset muutokset
sekä lisähakemukset
1.3 MUUT
TOIMITUKSET JA TOIMENPITEET
1.4
ASIANOSAISET JA PUHEVALLAN KÄYTTÄJÄT
1.4.1
Yleistä 1.4.2 Kunnan erityinen puhevalta 1.4.3 Vajaavaltainen asianosaisena 1.4.4 Edunvalvojan
toimivaltakiinteistötoimituksessa 1.4.5 Kuolinpesän ja konkurssipesän
edustaminen kiinteistötoimituksessa 1.4.6 Asunto-osakeyhtiön edustaminen ja
toimivalta kiinteistötoimituksessa 1.4.7 Asianosaisuus ulosmittaustilanteessa
1.5 USKOTUT
MIEHET
1.6
APUHENKILÖT JA TYÖVÄLINEET
1.7
LÄHTÖTIETOJEN HANKINTA
1.8
TIEDOTTAMINEN
1.8.1 Kutsun sisältö 1.8.2
Kutsukirjeen lähettäminen 1.8.3 Kutsukirjeen lähettäminen yhteisen
alueen omistajille 1.8.4 Kutsukirjeen lähettäminen rasiteoikeuden
haltijoille 1.8.5 Tiedottaminen tieoikeuksia
perustettaessa 1.8.6 Tiedottaminen panttioikeuden haltijoille 1.8.7
Kutsukirjeen lähettäminen kunnalle 1.8.8 Tiedottamisaika 1.8.9
Suostumukseen perustuva tiedottaminen 1.8.10 Jatkokokouksesta
tiedottaminen 1.8.11 Tiedottamisessa olevan puutteen
korjaaminen 1.8.12 Toimitusinsinöörin myöhästyminen ja uusi
kokous
1.9
TEKNISET TEHTÄVÄT ENNEN TOIMITUKSEN ALOITTAMISTA
1.10
KOKOUKSET JA PÖYTÄKIRJA
1.10.1 Eräitä toimitusprosessiin
liittyviä määritelmiä 1.10.2 Toimitusprosessin
johtaminen 1.10.3 Tilusten käyttöä koskevat rajoitukset 1.10.4
Toimitsija 1.10.5 Liikkuminen toimituspaikalla ja pääsy
rakennuksiin 1.10.6 Työturvallisuus 1.10.7 Pöytäkirja 1.10.8
Toimitusten ja asiakirjojen julkisuus ja toimituksen
häiritseminen 1.10.9
Toimituksen lopettaminen
1.11 RAJAT
JA RAJAMERKIT
1.12
TOIMITUSKARTTA
1.13
YHTEISALUEOSUUDET JA ERITYISET
ETUUDET
1.13.1
Käsitteitä 1.13.2 Käsittely
toimituksissa 1.13.3 Yhteismetsäosuuden käsittely
toimituksissa 1.13.4 Perus- ja
säästöosuus 1.13.5 Soveltamisesimerkkejä 1.13.6 Ennen 1.7.2004 yhteisestä vesialueesta
vähitellen syntyneen vesijätön osakkuuksien määrääminen 1.13.7 Muita näkökohtia
1.14
RASITTEET
1.14.1 Yleistä 1.14.2 Vanhat
rasitteet 1.14.3 Uudet rasitteet 1.14.3.1 Yleistä 1.14.3.2
Rasitteen perustamisen edellykset 1.14.3.3 Pakkorasitteet 1.14.3.4 Määräyksiä rasitteiden
käytöstä
sekä rantakunnan perustaminen 1.14.3.5 Korvaukset 1.14.4 Rasitteen
siirtäminen ja muuttaminen 1.14.5 Rasitteen ja
yksityisistä teistä annetun lain mukaisen oikeuden poistaminen 1.14.6
Korvaus välttämättömän rasitteen aiheuttamasta kohtuuttomasta
haitasta 1.14.7 KML:n ja yksityistielainsäädännön suhteesta 1.14.7.1
Tiedottaminen 1.14.7.2 Edellytykset ja toimitusmenettely 1.14.7.3 Muita näkökohtia
1.15
KÄYTTÖOIKEUDET JA KÄYTTÖRAJOITUKSET
1.15.1
Yleistä 1.15.2 Käsittely toimituksessa
1.16 OSITTAMISRAJOITUKSET
1.16.1 Yleistä 1.16.2 Lohkomista
koskevat määräykset 1.16.2.1 Asemakaava-alueet 1.16.2.2
Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa virkistys- ja suojelualueeksi osoitetut
alueet 1.16.2.3 Suunnittelutarvealueet 1.16.2.4 Alueet,
joilla on rakennuskielto asemakaavan laatimista varten 1.16.2.5
Ranta-alueet 1.16.2.6 Muut alueet 1.16.2.7 Rakennusluvan
merkitys 1.16.3 Jäljelle jäävän kiinteistön asema 1.16.4
Halkomista koskevat määräykset 1.16.5 Muita näkökohtia
1.17
NAUTINTA
1.17.1 Nautinnan käsite ja merkitys
KML:ssa 1.17.2 Nautinta halkomisen jakoperusteena 1.17.3 Nautinta
uusjaon jakoperusteena 1.17.4 Nautinta yhteisen alueen jaon
jakoperusteena 1.17.5 Nautinta erillisen vesijätön tilaksi
muodostamisessa 1.17.6 Nautinnan merkitys
kiinteistönmäärityksessä 1.17.6.1 Nautinta rajankäynnissä 1.17.6.2
Nautinta yleiseen tarpeeseen erotetun alueen omistajan
selvittämisessä 1.17.7 Nautinnan muu merkitys kiinteistötoimituksissa
1.18 JYVITYS
1.18.1 Jyvityksen käsite ja
tarpeellisuus 1.18.2 Jyvityksen perusteet 1.18.3 Eri
maankäyttömuotojen jyvitys 1.18.3.1 Pelto 1.18.3.2 Metsä 1.18.3.3
Joutomaat sekä rasitteen tai käyttöoikeuden alaiset tilukset 1.18.3.4
Vesialueet 1.18.3.5 Tilukset, joilla on erityisarvoa 1.18.3.6
Osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin 1.18.3.7 Esimerkkejä
jyvitysperusteiden vertaamisesta keskenään
1.19 KORVAUKSET
1.19.1 Kiinteistötoimituksessa esille tulevat
korvausasiat 1.19.2 Kiinteistön osan lunastamiseen liittyvät
korvausasiat 1.19.3 Jako- ja
järjestelytoimituksiin liittyvät korvausasiat 1.19.3.1
Jakoperusteesta poikkeamisen korvaus 1.19.3.2 Puustokorvaus
1.19.3.3 Metsän jyvitysperusteisen arvioinnin ja puuston
arvioinnin päällekkäisyyksien korjaaminen 1.19.3.4
Rakennuskorvaus 1.19.3.5 Tuottokuntoon saattamisen
korvaus 1.19.3.6 Erityisarvon korvaus 1.19.4 Rasitteiden
ja tieoikeuksien käsittelyyn liittyvät
korvausasiat 1.19.4.1 Tieoikeuden perustamisesta aiheutuvan haitan
korvaaminen ulkopuoliselle kiinteistölle 1.19.4.2 Tien
rakentamiskustannusten korvaaminen 1.19.5 Korvauksen
arviointi 1.19.5.1 Korvauslajit 1.19.5.2
Kohteenkorvaus 1.19.5.3 Haitankorvaus ja
vahingonkorvaus 1.19.5.4 Korvausten arvohetki 1.19.5.5
Menettely korvausten arvioinnissa 1.19.6 Korvausten
määrääminen 1.19.6.1 Korvauksen maksaja ja
saaja 1.19.6.2 Korvauksen eräpäivä, korko ja
viivästyskorko 1.19.6.3 Korvauksen tallettaminen
lääninhallitukseen 1.19.6.4 Osakaskunta korvauksen
saajana 1.19.7 Korvauksen oikeusvaikutukset 1.19.8
Korvauksista laadittavat asiakirjat
1.20
TOIMITUSKUSTANNUKSET (Ajantasaistettu 27.8.2009)
1.20.1 Yleistä 1.20.2 Toimitusmenot 1.20.2.1 Perustietoja
toimitusmenoista 1.20.2.1.1 Maanmittauslaitoksen henkilöstöön
kuuluvien mittamiesten työaikojen kirjaamisesta ja
laskuttamisesta 1.20.2.2 Toimitusmenojen maksaminen toimituksen
aikana 1.20.2.3 Maastotyökustannusten tili 1.20.2.4
Valtion varoista etukäteen maksettujen toimitusmenojen jättäminen
perimättä osaksi tai kokonaan taikka alentaminen 1.20.2.5 Valtion
varoista etukäteen maksettujen toimitusmenojen
osittelu 1.20.2.6 Valtion varoista etukäteen maksettujen
toimitusmenojen periminen 1.20.3
Kiinteistötoimitusmaksu 1.20.3.1 Kiinteistötoimitusmaksun
määräämisen perusteet 1.1.2002 lähtien 1.20.3.2 Tilaustehtävän
erottaminen toimitustehtävästä 1.20.3.2.1 Tilaustehtävän
erottaminen toimitustehtävästä, esimerkkejä ja
tarkennuksia 1.20.3.3 Maksun määrääminen sikseen jätetystä,
rauenneesta tai peruutetusta lohkomisesta 1.20.3.4 Yleisen alueen lohkomista ja tontin
lohkomista koskevia säännöksiä 1.20.3.4.1 Yleisen alueen lohkominen
ja lohkominen samassa toimituksessa 1.20.3.4.2 Tontin lohkominen
1.20.3.5
Koskitilan lohkominen 1.20.3.6 Uudelleen käsitellyn toimituksen
loppukokouksen ajankohta 1.20.3.7 Kiinteistötoimitusmaksun
jättäminen osaksi tai kokonaan perimättä tai
määräämättä 1.20.3.8 Kiinteistötoimitusmaksun
alentaminen 1.20.3.8.1 Kiinteistötoimitusmaksun alentaminen
asianosaisen tekemän työn johdosta lohkomisessa, joka on lopetettu
1.1.2002 jälkeen 1.20.3.8.2 Kiinteistön muodostaminen
erillispalstasta ja ei-erillisestä palstasta - esimerkki maksutaulukkojen
soveltamisesta 1.20.3.9 Kiinteistötoimitusmaksun
osittelu 1.20.3.9.1 Kiinteistö, josta maksu on määrätty - KTML 8
§:n tulkinnasta toimitusmaksun määräämisessä (lakisääteinen
panttioikeus) 1.20.4 Kiinteistötoimitusmaksun ennakko ja vakuus
toimituskustannusten suorittamisesta 1.20.5 Toimituskustannusten
osamaksu 1.20.6 Toimituskustannusten periminen 1.20.6.1
Perustietoja toimituskustannusten perimisestä 1.20.6.2 Luonnollisen
henkilön/ kuolinpesän erityiskohtelu 1.20.6.3 Maksupäätöksen ajankohta
1.20.6.4. Kiinteistötoimitusmaksun maksamisen lykkääminen ja muu
maksujärjestely 1.20.7 Toimituskustannuksia koskevat
valitukset 1.20.8 Kiinteistötoimitusmaksulaskussa olevan virheen
korjaaminen 1.20.9 Voimaantulo- ja siirtymäsäännösten johdosta
huomioon otettavaa 1.20.9.1 Kiinteistötoimitukset, jotka olivat
keskeneräisiä 1.1.2002 1.20.9.2 Kiinteistötoimitukset, jotka on
lopetettu ennen 1.1.2002 1.20.9.3 Kiinteistötoimitukset, jotka
olivat keskeneräisiä 1.1.1997 1.20.10 Toimituskustannusten perimisen
turvaaminen ja pakkoperintä 1.20.10.1 Perimisen turvaaminen
lakisääteisellä panttioikeudella 1.20.10.2
Toimituskustannusten pakkoperintä
1.21
MUUTOKSENHAKU
1.21.1 Valittaminen maaoikeuteen
ja korkeimpaan oikeuteen 1.21.2 Ylimääräinen
muutoksenhaku
1.22
TOIMITUSASIAKIRJOISSA TAI -KARTASSA OLEVAN VIRHEEN SEKÄ MENETTELYVIRHEEN
KORJAAMINEN
1.22.1 Toimitusta ei ole lopetettu, mutta sitä koskeva
valitus on ratkaistu 1.22.2 Toimitus on lopetettu mutta ei
rekisteröity 1.22.2.1 Kirjoitusvirheen korjaaminen KML 272.1 §:ssä
tarkoitetussa tapauksessa 1.22.2.2 Asiavirheen ja
KML 272.2 §:ssä tarkoitetun kirjoitusvirheen korjaamineN
1.22.2.3 Menettelyvirheen korjaaminen
1.22.3 Menettelyvirheen korjaaminen 1.22.4 Toimitus on rekisteröity 1.22.4.1
Kirjoitusvirhe ja maastoon merkitsemisvirhe 1.22.4.2 Kantelu ja toimituksen
purkaminen
1.23
REKISTERÖINTI JA MERKINNÄT KIINTEISTÖREKISTERIKARTTAAN
1.24
OTTEET JA JÄLJENNÖKSET
ASIANOSAISILLE
1.24.1 Yleistä 1.24.2 Asiakirjojen tulosteet
toimituslajeittain 1.24.3 Asiakirjojen ja
tulosteiden lähettäminen kokouksen
jälkeen 1.24.4 Ilmoitus kiinteistöjen yhdistämisestä
1.25
ILMOITUKSET VIRANOMAISILLE
1.25.1
Yleistä 1.25.2 Kiinnityksistä tai eläkeoikeudesta
vapauttaminen 1.25.3 Ilmoitus kiinnityksiä ja erityisiä oikeuksia
koskevasta sopimuksesta tai päätöksestä 1.25.4 Ilmoitus
kirjatusta vuokraoikeudesta tai muusta erityisestä
oikeudesta 1.25.5 Ilmoitus omistusriidan vireilletulosta ja
ratkaisusta 1.25.6 Ilmoitus omistusriidasta
valtiolle 1.25.7 Ilmoitus korvausta koskevasta lakisääteisestä
panttioikeudesta 1.25.8 Ilmoitus kiinteistötoimitusmaksun
panttina olevasta kiinteistöstä 1.25.9 Ilmoitus kiinteistöjen
yhdistämisestä 1.25.10 Ilmoitus tuomioistuimen päätöksestä
käräjäoikeudelle 1.25.11 Ilmoitus osuuksien tai kiinteistöjen
yhdistämisestä jaossa 1.25.12 Ilmoitus yhteisalue- tai
yhteismetsäosuuden siirrosta omistajan nimiin
1.26 TOIMITUSASIAKIRJOJEN
ARKISTOINTI
1.26.1
Arkistokelpoisuus 1.26.2 Arkistoitavat asiakirjat 1.26.3 Arkistoitavat JAKO-järjestelmän tulosteet
1.27
ERITYISKYSYMYKSIÄ
1.27.1 Omistusriitojen
ratkaiseminen 1.27.2 Sopimukset 1.27.3 Toimitusinsinööri
kaupanvahvistajana 1.27.4 Kunnan virkamies toimitusinsinöörinä
1.27.5 Lakanneiden yhteisten alueiden käsittely 1.27.6
Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedot 1.27.6.1 Rakennus-
ja huoneistotietojen ylläpito maanmittaustoimiston tehtävänä 1.27.6.2
Tehtävät toimitustuotannossa 1.27.7 Kiinnityksistä
vapauttaminen 1.27.7.1 Soveltamisala 1.27.7.2 Vapauttamisen
peruste 1.27.7.3 Päätös ja pöytäkirjamerkinnät 1.27.7.4 Muiden
lohkokiinteistöjen ja määräalojen asema 1.27.7.5
Ylikiinnitykset 1.27.7.6 Muut panttioikeudet 1.27.7.7 Yhteistyö
käräjäoikeuksien kanssa 1.27.8 Kuntajaon ja kameraalisen jaotuksen
huomioon ottaminen 1.27.8.1 Kiinteistötoimitukset ja toimenpiteet eri
kuntiin kuuluvilla alueilla 1.27.8.2 Menettely kameraalisen jaotuksen eriytyessä
kuntajaosta
2
LOHKOMINEN
2.1 SOVELTAMISALA 2.2 VIREILLETULO
2.2.1
Hakemuksetta 2.2.2 Hakemuksen perusteella
2.3 KANTAKIINTEISTÖN MÄÄRÄÄMINEN 2.4 KESKEYTTÄMINEN JA LOHKOMISEN
ALOITTAMISEN LYKKÄÄMINEN 2.5 RAUKEAMINEN JA SIKSEEN JÄTTÄMINEN 2.6 MUU
SELVITYS KUIN LAINHUUTO 2.7 MÄÄRÄALATUNNUKSET LOHKOMISESSA 2.8 YHTEISLOHKOMINEN JA
SIIRTOLOHKOMINEN 2.8.1 Vallintarajoitukset 2.8.2
Turvaamistoimenpiteet 2.8.3 Määräalan siirtäminen lunastusyksikköön,
valtion metsämaahan ja suojelualueeseen 2.9 LOHKOMISEN
ERIKOISTAPAUKSIA 2.9.1 Lisäalueen ja lisäosuuden lohkominen 2.9.2
Halkomisen muuttamisen jakosopimuksella lohkomiseksi 2.9.3 Eri aikaan samasta kiinteistöstä
hankitut määräalat 2.9.4 Lohkominen rajaamattoman maantien varressa 2.9.5
Lohkokiinteistön omistajan vaihtuminen toimituksen lopettamisen jälkeen ennen
rekisteröintiä 2.9.6 Panttikirjojen ( velkakirjojen ) käsittely, kun
lohkomisessa tehdään päätös kiinnitysvastuusta
vapauttamisesta tai etusijasopimus 2.10 LUOVUTUSKIRJASTA POIKKEAMINEN,
PUUTE TAI VIRHE LUOVUTUSKIRJASSA 2.10.1 Luovutuskirjasta
poikkeaminen 2.10.2 Puutteet ja virheet luovutuskirjassa 2.10.3 Päätös luovutuksen
pätevyydestä 2.11 RAKENNUSPAIKAKSI LOHKOMINEN 2.12 TONTIN JA
YLEISEN ALUEEN LOHKOMISEN ERITYISSÄÄNNÖKSIÄ 2.12.1
Tontin lohkominen 2.12.1.1 Yleistä 2.12.1.2 Vireilletulo 2.12.1.3
Kiinnityksistä vapauttaminen 2.12.1.4 Rasitteet 2.12.1.5
Yhteisalueosuudet 2.12.2 Yleisen alueen lohkominen 2.12.2.1
Yleistä 2.12.2.2 Vireilletulo 2.12.2.3 Edellytykset 2.12.2.4
Korvaukset 2.12.2.5 Rasitteet 2.12.2.6 Yhteisalueosuudet 2.12.2.7 Alueen siirtäminen yhteiseen alueeseen
2.12.2.8 Kirjatun vuokraoikeuden merkitys tontin ja yleisen alueen lohkomisen edellytyksiä harkittaessa
2.13 YHTEISMETSÄOSUUDEN KÄSITTELY LOHKOMISESSA
3 ERILLISEN ALUEEN
TILAKSI MUODOSTAMINEN
3.1 YLEISTÄ 3.2
ERILLISEN VESIJÄTÖN TILAKSI MUODOSTAMINEN 3.3 MUUN ERILLISEN ALUEEN TILAKSI MUODOSTAMINEN
4 HALKOMINEN
4.1 YLEISTÄ 4.1.1 Halkomisen
määritelmä 4.1.2 Halkomisen edellytykset 4.1.3
Yhteishalkomisen erityisedellytykset 4.1.4 Halkomisen
jakoperuste 4.1.5 Halkomisen jakotavat 4.1.6
Tilaosuuksien yhdistäminen 4.1.7 Halottavasta tilasta luovutettujen
määräalojen käsittely 4.1.8 Halottavan tilan yhteismetsäosuuden
käsittely 4.1.9 Halkomisen
käytännön toteutus 4.2 KOKONAISARVOHALKOMINEN 4.2.1 Menettely ja vaiheisuus yleisesti 4.2.2
Toimituskartta ja arvioinnin lähtötiedot 4.2.3 Jakosuunnitelma 4.2.4 Osittelusta poikkeaminen 4.3
TILUSHALKOMINEN 4.3.1 Menettely ja
vaiheisuus yleisesti 4.3.2 Jakosuunnitelma 4.3.2.1 Jakosuunnitelman
valmistelu 4.3.2.2 Jakosuunnitelman käsittely 4.3.3 Jakosuunnitelman
täytäntöönpano
5 TILUSVAIHTO
5.1 SOVELTAMISALA 5.2
TILUSVAIHDON VIREILLETULO JA TILUSVAIHTOSOPIMUKSEN MUOTO 5.3
PAKOLLINEN TILUSVAIHTO 5.4 VAIHDETTAVIEN ALUEIDEN ARVON MÄÄRITYS
5.5 TARPEETTOMAKSI JÄÄNEET RAJAMERKIT
6
VESIJÄTÖN, YHTEISEN ALUEEN JA ULKOPALSTAN
LUNASTAMINEN
6.1 VIREILLETULO 6.2 YLEISET
EDELLYTYKSET 6.3 VASTAANOTTAVAN YKSIKÖN LAATU 6.4 EDELLYTYKSET
LUNASTUKSEN KOHTEEN MUKAAN 6.5 MENETTELY 6.6 LUNASTETTAVAN ALUEEN
ARVON MÄÄRITYS 6.7 KIINNITYKSET JA ERITYISET OIKEUDET 6.8
TOIMITUSASIAKIRJA 6.9 KORVAUSTEN MAKSAMINEN 6.10 LAINHUUDATUS
7
TONTIN JA
RAKENNUSPAIKAN OSAN LUNASTAMINEN
8
TILUSJÄRJESTELYT
8.1 YLEISTÄ 8.2 UUSJAKO 8.2.1 Uusjaon edellytykset 8.2.2
Uusjaon hakeminen 8.2.3 Uusjaon laajuus 8.2.4 Uusjaon toimitsijat ja
heidän tehtävänsä 8.2.5 Tilusten käyttö ja rakentaminen jaon
aikana 8.2.6 Asiantuntijan käyttö 8.2.7 Toimituskartta 8.2.8
Kiinteistönmääritys ja tilusvaihto 8.2.9 Omistusselvitykset 8.2.10
Lohkominen uusjaon yhteydessä 8.2.11. Perusparannushankkeet uusjaon
yhteydessä 8.2.11.1 Perusparannussuunnitelma 8.2.11.2
Perusparannushankkeen toteuttaminen, työnjohto ja valvonta 8.2.11.3
Tukemislain mukaisten varojen käyttö 8.2.11.4 Tukemisvarojen käyttöön
liittyvä lakisääteinen panttioikeus 8.2.11.5 Tukemisvarojen käyttöön
liittyvät arvonlisäverokysymykset 8.2.12 Siirto 8.2.13
Uusjakosuunnitelma 8.2.13.1 Jakoperusteen määrääminen 8.2.13.2
Lunastaminen uusjaossa 8.2.13.3 Asianosaisten kuuleminen
jakosuunnitelman laatimista varten 8.2.13.4 Uusjakosuunnitelman
laatiminen 8.2.13.5 Korvaukset 8.2.14 Kustannusosittelujen
laatiminen 8.2.15 Yhteisten alueiden osakaskuntien
järjestäytyminen 8.2.16 Ojitusyhtiön perustaminen ja sääntöjen
hyväksyminen 8.2.17 Rasitteiden
käsittely ja yksityisteiden perustaminen 8.3 RAKENNUSMAAN JÄRJESTELY
8.4 VESITILUSJÄRJESTELYT 8.5
MUUT TILUSJÄRJESTELYT
9
YHTEISMETSÄN MUODOSTAMINEN JA JAKAMINEN
9.1 YHTEISMETSÄN
MUODOSTAMINEN 9.2 YHTEISMETSÄN JAKAMINEN 9.3 YHTEISMETSIEN
YHDISTÄMINEN 9.4 ALUEEN LIITTÄMINEN
YHTEISMETSÄÄN 9.5 KIINTEISTÖN YHDISTÄMINEN
YHTEISMETSÄÄN 9.6 YHTEISMETSÄOSUUDEN SIIRTÄMINEN
10
KIINTEISTÖNMÄÄRITYS
10.1 SOVELTAMISALA 10.2 TOIMITUKSEN
HAKIJAT 10.3 RAJAN PAIKAN MÄÄRITTÄMINEN 10.4 RAJAN PAIKAN GRAAFINEN
KUVAAMINEN 10.5
KIINTEISTÖNMÄÄRITYSTOIMITUS TOIMITUKSESSA TEHDYN VIRHEEN OIKAISEMISEKSI
11
YHTEISALUEOSUUDEN SIIRTÄMINEN JA TILAKSI
MUODOSTAMINEN
11.1 SOVELTAMISALA 11.2
YHTEISALUEOSUUDEN LUOVUTUS 11.3 TOIMITUSMENETTELY
12
YHTEISEN ALUEEN MUODOSTAMINEN, ALUEEN LIITTÄMINEN YHTEISEEN ALUEESEEN
JA YHTEISTEN ALUEIDEN YHDISTÄMINEN
12.1
SOVELTAMISALA JA EDELLYTYKSET 12.1.1 Yhteisen alueen
muodostaminen 12.1.2 Alueen liittäminen
yhteisalueeseen ja yhteisten alueiden yhdistäminen 12.2
VIREILLETULO 12.3 YHTEISEN ALUEEN NIMEÄMINEN JA YHTEISEN ALUEEN
SIJAITSEMINEN USEASSA KUNNASSA 12.4 YHTEISEN ALUEEN JA
RASITTEEN PERUSTAMISEN SUHDE 12.5 VESIALUEEN EROTTAMINEN
MUODOSTETTAVIEN KIINTEISTÖJEN YHTEISEKSI 12.6 YHTEISEN ALUEEN
EROTTAMINEN HALKOMISESSA JA UUSJAOSSA 12.6.1 Ilman asianosaisten sopimusta erotettavat
yhteiset 12.6.2 Asianosaisten sopimuksesta erotettavat
yhteiset 12.6.3 Tilan vesialue halkomisessa 12.6.4 Rasitteen ensisijaisuus
13
YHTEISEN
ALUEEN JAKO
13.1 YLEISTÄ 13.2 YHTEISEN ALUEEN JAON EDELLYTYKSET 13.2.1
Yhteismetsälaissa tarkoitetun yhteismetsän jako 13.2.2 Yhteisen
vesialueen jako 13.2.2.1 Erottaminen erityistä käyttöä
varten 13.2.2.2 Erottaminen painavien syiden perusteella 13.2.3 Muun yhteisen alueen
jako 13.3 MENETTELY YHTEISEN ALUEEN JAOSSA 13.3.1
Vaiheisuus ja osuusjako 13.3.1.1 Ensimmäinen vaihe 13.3.1.2 Toinen
vaihe 13.3.1.3 Kolmas vaihe 13.3.2
Lunastusmenettelyn käyttäminen
14
RASITETOIMITUS
14.1 YLEISTÄ RASITTEISTA 14.2
SOVELTAMISALA 14.3
SOPIMUKSEEN PERUSTUVAN RASITETOIMITUKSEN VIREILLETULO JA SOPIMUKSEN MUOTO
15 TILAOSUUKSIEN YHDISTÄMINEN JAOSSA
15.1 HAKEMUS 15.2 EDELLYTYKSET 15.2.1 Omistus 15.2.2
Erilaatuisten kiinteistöjen yhdistäminen 15.2.3 Hakemusasiakirjojen
täydentäminen tai hakemuksen hylkääminen 15.2.4 Sijainti 15.2.5
Haamukiinteistöjen yhdistäminen 15.2.6
Kiinnitykset ja erityiset oikeudet 15.3 KIINTEISTÖJEN JA TILAOSUUKSIEN
YHDISTÄMINEN JAOSSA 15.4 KIINTEISTÖJEN YHDISTÄMINEN
HAKEMUKSETTA 15.5 PÄÄTÖS JA PERUSTELUT 15.5.1 Maksu 15.5.2 Ilmoitukset
kirjaamisviranomaiselle 15.6 MUUTOKSENHAKU 15.7 ARKISTOINTI
16 ALUEELLINEN
YKSITYISTIETOIMITUS
16.1 YLEISTÄ 16.2 TOIMITUKSEN
VIREILLETULO 16.2.1 Toimituksen vireilletulo hakemuksesta 16.2.2
Toimituksen vireilletulo maanmittaustoimiston määräyksestä 16.3
TOIMITUSALUEEN VALINTA 16.3.1 Epäselvyys tieoikeuksissa 16.3.2
Liikenteellisten olosuhteiden muuttuminen 16.3.3 Toimitusalueen valinta
16.4 TOIMITUSTA VARTEN LAADITTAVA ESISELVITYS 16.4.1 Olemassa
olevan tieverkoston selvittäminen 16.4.2 Alustavat
arkistotutkimukset 16.4.3 Yksityistieverkostoa koskevat suunnitelmat ja
sidosryhmät 16.4.3.1 Tiehallinto 16.4.3.2
Ratahallintokeskus 16.4.3.3 Metsäkeskus 16.4.3.4 Työvoima- ja
elinkeinokeskus 16.4.3.5 Kunta 16.4.3.6 Maakuntaliitto 16.4.3.7
Alueellinen ympäristökeskus 16.4.3.8 Suuret yksittäiset
maanomistajat 16.4.3.9 Muut mahdolliset sidosryhmät 16.4.4
Esiselvitysraportti 16.5 ALKUKOKOUS 16.5.1 Tiedottaminen 16.5.2
Toimituksen tarkoituksen esittely 16.5.3 Maanomistajan tarpeiden ja
toiveiden selvittäminen 16.5.4 Muuta 16.6
JÄRJESTELYSUUNNITELMA 16.6.1 Yleistä 16.6.2 Toimitusalueen
rajaus 16.6.3 Perustettavat yksityiset tiet 16.6.4 Vanhojen
kulkemista palvelevien oikeuksien lakkauttaminen 16.7
LOPPUKOKOUS 16.7.1 Ennen loppukokousta suoritettavat
toimenpiteet 16.7.2 Tiedottaminen 16.7.3 Järjestelysuunnitelman
esittely sekä muistutukset ja vaatimukset 16.7.4 Toimitusmiesten
päätökset 16.7.4.1 Järjestelysuunnitelman vahvistaminen 16.7.4.2
Tienpidon osittelu 16.7.4.3 Korvaukset 16.7.4.4 Tiekuntien
perustaminen 16.7.4.5 Toimituskustannukset 16.8 REKISTERÖINTI JA
LOPPUTOIMET
[sivun alkuun]
|