TOIMITUSMENETTELYN KÄSIKIRJA TMK1.17.1 Nautinnan käsite ja merkitys KML:ssa Kiinteistöoikeudessa nautinnalla tarkoitetaan häiritsemättä ja keskeytymättä vilpittömässä mielessä tapahtuvaa tilusten omistajanhallintaa. Tavallisesti erotetaan määräaikainen nautinta ja ylimuistoinen nautinta. Ylimuistoisella nautinnalla tarkoitetaan tiluksen niin pitkään jatkunutta nautintaa tai nautintaketjua, ettei kukaan enää muista tai toispuheesta tiedä, miten nautinta on saatu. Nautintaoikeudella tarkoitetaan siis varsinaisesti hallintana ilmenevää todellista tai todelliseksi luultua omistusoikeutta. Sen sijaan erikseen luovutetut käyttöoikeudet kuten vuokraoikeus tai rasiteoikeudet eivät ole nautintaoikeuksia, vaikka varsinkin vanhahtavissa kirjoituksissa niitä saatetaan kutsua nautintaoikeuksiksi. Nautinta on KML:ssä säädetty uusjaon jakoperusteeksi, eräissä tapauksissa halkomisen jakoperusteeksi sekä yhteisen alueen jaon jakoperusteeksi niiden rekisteriyksiköiden osalta, joiden tiluksia on otettu jakoon varsinaisen jaettavan alueen lisäksi. Lisäksi nautinnalla saattaa olla merkitystä omistusoikeusriitoja ratkaistaessa tai kiinteistönmääritystä toimitettaessa. 1.17.2 Nautinta halkomisen jakoperusteena KML 49.2 § Yhteisomistuksessa olevan tilan yhteisomistajat ovat saattaneet sopia tilan hallinnan jakamisesta, jolloin kukin yhteisomistaja on saanut hallintaansa määrätyt tilukset. Eräissä tapauksissa yhteisomistajat ovat voineet sopia tilan jakamisesta määräaloina, mutta sopimusta ei ole tehty laillisessa muodossa, jolloin sopimus on tehoton, mutta tehottoman sopimuksen perusteella yhteisomistajat ovat kuitenkin saattaneet aloittaa kukin omien tilustensa hallinnan. Edellä kuvatun kaltaisia tilanteita kutsutaan sovintojaoksi. Jaettaessa halkomalla sovintojaolla jaettua tilaa, on sovintojaon osoittama nautinta eräissä tapauksissa otettava halkomisen jakoperusteeksi. Nautinta voidaan ottaa jakoperusteeksi, jos sovintojako on ollut kauan voimassa. Koska KML:n tarkoituksena ei ole ollut muuttaa nautinnan käyttämistä jakoperusteena aiempaan lainsäädäntöön verrattuna, voidaan sovintojaon edelleenkin edellyttää kestäneen vähintään noin 20 vuotta. Sovintojaon pitkähkö kesto on ehdoton edellytys nautinnan käyttämiselle jakoperusteena eivätkä asianosaiset voi toisin sopia. Mikäli sovintojakoa on noudatettu riittävän kauan, voidaan nautinta ottaa jakoperusteeksi, jos asianosaiset siitä sopivat tai se on muuten kohtuullista. Kohtuullisuutta arvosteltaessa on toimitusmiesten kiinnitettävä huomiota ensisijassa sovintojaon oikeudenmukaisuuteen sekä osaomistajien sovintojaon perusteella hallitsemilleen tiluksille tekemiin hoitotoimenpiteisiin ja parannuksiin. Usein esiintyy tilanteita, joissa tila on vain osittain sovintojaolla jaettu. Varsin tavanomaista on, että sovintojako kohdistuu vain peltoihin. Tällöin on mahdollista, että nautintaa edellä esitetyillä perusteilla käytetään jakoperusteena vain osalla tilan tiluksia. Kun jakoperusteena on nautinta, jakoperuste määrätään siten, että selvitetään kunkin osaomistajan nauttimat tilukset, jotka ovat jaettavan tilan alueella, ja, jakotavasta riippuen, niiden jyvitys- tai kokonaisarvo. 1.17.3 Nautinta uusjaon jakoperusteena KML 77 § Asianosaisen tulee uusjaossa saada tiluksia nautintansa mukaan. Tällöin ei kuitenkaan nautinnalla tarkoiteta sitä, mitä tiluksia kukin tosiasiallisesti nauttii. Tosiasiallinen nautinta saattaa poiketa voimassa olevasta kiinteistöjaotuksesta muun muassa rajaepäselvyyksien vuoksi tai suullisesti sovittujen epävirallisten tilusvaihtojen takia. Jakoperusteena oleva nautinta määräytyy laillisen kiinteistöjaotuksen mukaan rekisteriyksiköittäin. 1.17.4 Nautinta yhteisen alueen jaon jakoperusteena KML 139.2 § Tarkoituksenmukaiseen jakotulokseen pääsemiseksi yhteisen alueen jaossa voidaan jakoon ottaa jaettavaksi haetun alueen ulkopuolelta siihen rajoittuvia tiluksia. Niiden rekisteriyksiköiden, joiden tiluksia näin jakoon otetaan, osalta jakoperusteena on nautinta samalla tavoin kuin nautinta on jakoperusteena uusjaossa. 1.17.5 Nautinta erillisen vesijätön tilaksi muodostamisessa Erillistä vesijättöä tilaksi muodostettaessa on ratkaistava, kenelle kuuluu oikeus vesijättöön. Koska erillisistä vesijätöistä ei yleensä ole luotettavaa omistusoikeusselvitystä saatavissa, on toimituksessa ensisijaisesti pidettävä omistajana sitä, joka vesijättöä omistajana hallitsee eli nauttii. 1.17.6 Nautinnan merkitys kiinteistönmäärityksessä Kiinteistönmäärityksessä ratkaistaan kiinteistöjen ulottuvuutta koskevat riidat tai muut epäselvyydet pääasiassa lainvoimaisten toimitusten perusteella. Nautinta ei siten voi olla ensisijainen peruste ratkaisulle kiinteistönmäärityksessä. Kuitenkaan toimitusten kartat ja asiakirjat eivät aina ole riittävän selviä tai ne jopa puuttuvat kokonaan ja toimituksissa maastoon tehdyt merkit ovat saattaneet kadota, jolloin ratkaisua tehtäessä on otettava huomioon myös nautinta. 1.17.6.1 Nautinta rajankäynnissä KML 104 § Aikaisemmin lainvoimaisesti käyty raja on määrättävä siihen paikkaan, johon se viimeksi on lainvoimaisesti määrätty. Sitä, mitä näyttöä rajankäynnissä on otettava rajan paikasta huomioon, ei KML:ssä ole määrätty. Nautinta, joka saattaa ilmetä selvimmillään esimerkiksi ojana tai aitana taikka heikommin esimerkiksi metsän käsittelynä, on eräs näyttö rajan paikasta. Toimitusmiesten on vertaamalla tätä näyttöä muuhun näyttöön ja selvitykseen harkittava sille annettava painoarvo. Tällöin saattaa merkitystä olla muun muassa sillä, kuinka vanhoja nautintaa osoittavat merkit ovat ja soveltuvatko ne ikänsä puolesta edellisen lainvoimaisen rajankäynnin ajankohtaan. Mitä lähempänä nautintaa osoittavien merkkien syntymisen ajankohta on edellisen lainvoimaisen rajankäynnin ajankohtaa, sitä luotettavampana on pidettävä nautinnan antamaa näyttöä. 1.17.6.2 Nautinta yleiseen tarpeeseen erotetun alueen omistajan selvittämisessä Ennen 1.1.1917 voimassa olleen lainsäädännön perusteella on maanmittaustoimituksissa saatettu erottaa kirkkoa, kappelia, hautausmaata, pitäjänkoulua, köyhäinhuonetta, kruununmakasiinia, pitäjänmakasiinia, sairaanhoitolaitosta, sotaväen harjoituskenttää tai muuta vastaavaa toimituksen osakkaita laajempaan käyttöön tarpeellinen alue. Toimitettaessa kiinteistönmääritystä tällaisen alueen omistusoikeuden selvittämiseksi on aina selvitettävä alueen nautinta, koska se on keskeinen peruste ratkaistaessa omistusoikeutta. 1.17.7 Nautinnan muu merkitys kiinteistötoimituksissa Kiinteistötoimituksissa saattaa tulla ratkaistavaksi KML 184 §:n perusteella omistusoikeutta tai muuta kiinteistöön kohdistuvaa oikeutta koskeva riita. Tällöin on aina selvitettävä riidanalaisen alueen nautinta. |