
TOIMITUSMENETTELYN KÄSIKIRJA TMKKML 195 - 198 §, KMA 62 - 65 § 1.18.1 Jyvityksen käsite ja tarpeellisuus KML 195 § Jyvitys on tilusten suhteellista arviointia. Yleensä jyvityksessä otetaan huomioon maapohjan tai vesialueen arvo ilman siihen liittyviä ainesosia. Poikkeuksena metsätalouteen käytettävän metsän osalta jyvityksessä otetaan huomioon metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla. Jyvitys voidaan esittää suhdelukuna tai raha-arvona. Tiluksen jyväluku ilmoitetaan kokonaislukuna pinta-alayksikköä kohti. Tiluksen jyvitysarvo on jyväluku kerrottuna pinta-alalla. Jyvitys toimii sekä arvioinnin että suunnittelun apuvälineenä uusjaossa, yhteisen alueen jaossa, tilusvaihdossa ja halkomisessa. Yhteismetsän muodostamisessa jyvityksen tarkoituksena on osuuden määrittäminen (arviointi). Halkominen ja tilusvaihto voidaan tehdä myös ilman jyvitystä ns. kokonaisarvoon perustuvana. Yhteisen maa-alueen jako voidaan tehdä jyvittämättä ja jakoehdotusta laatimatta ns. lunastusjakona. Jyvitystä täydennetään tilikorvauksilla. Tämän vuoksi jyvityksessä käytetty arvohetki ja olosuhteet on kirjattava toimitusasiakirjassa selostettaviin jyvityksen perusteisiin. Sen mukaan, mihin olotilaan jyvitys nojautuu (edeltänyt, jälkeinen), voidaan säädellä toimituksen aiheuttaman arvonnousun jakautumista tilojen kesken. Erityisesti viljellyn maan ja erityiskäytön perusteella arvioitavien tilusten osalta on harkittava tapauskohtaisesti, mikä osa arvioinnista hoidetaan jyvityksessä ja mikä jää tilikorvauksiin. KML 196 - 198 §, KMA 65 § Toimituksen laadusta sekä tilusten käyttötarkoituksesta ja käyttömahdollisuudesta riippuu, mitä arviointiperustetta on pidettävä kussakin yksittäistapauksessa oikeana jyvitysperusteena. Erillisjyvitysmahdollisuudesta huolimatta on eri perusteiden mukaan jyvitetyt tilukset verrattava keskenään kauppa- tai tuottoarvon mukaan (Vp 94 HE 227). 1.18.3 Eri maankäyttömuotojen jyvitys KML 197 § Pellon tai muun maatalouskäytössä olevan tiluksen jyvitysperuste on kestävä tuottokyky. Tuottokykyyn katsotaan vaikuttavan tiluksen luontaiset ominaisuudet ja erikoistekijät. Kestävän tuottokyvyn mittarina voidaan pitää myös pellon vuotuista tuottoa kuvaavia maatalouden liiketuloskäsitteitä kuten katetuottoa tai maatalousylijäämää. Pellon vuosivuokra voi myös olla kestävän tuottokyvyn mittarina. Maatalouteen käytettävän tiluksen jyväluku voidaan ilmaista joko suhdelukuna tai euromääräisenä arvona. Jyvitykseen liittyviä arviointitietoja on saatavissa Maanmittauslaitoksen verkkojulkaisusta Arviointi ja korvaukset (2004) . KML 197 § Metsätalouteen käytettävän metsän jyvitysperusteeksi on laissa säädetty kestävä tuottokyky. Jyväluku määritetään siten, että siihen sisältyy tiluksen metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla. Metsän jyvitysarvo on tällöin suurempi kuin pelkän maapohjan mukainen arvo. Käytännössä jyvitys tapahtuu metsätyyppien mukaan. Perusarvoja korjataan tarpeen vaatiessa kuvioittain puuston kasvuun vaikuttavien erityistekijöiden mukaan. Todelliseen puustoon ei jyvityksessä kiinnitetä huomiota, mutta jyvityskuvioiden muodostamisessa voidaan puuston arviointia ajatellen ottaa huomioon puuston kehitysluokkajako. Eri metsätyyppien kestävän tuottokyvyn vertailu voidaan tehdä esimerkiksi verotuksessa käytettävien perusteiden tai puuston metsätyypeittäisten kehityssarjojen avulla. Edellä mainittua metsän jyvitysmenettelyä täydennetään puuston arvioinnilla. Puustokorvausten arvioinnissa voidaan jyvitykseen sisältynyt puusto vähentää suoraan puustotilissä tai sen huomioon ottaminen voidaan tehdä erillisenä puuttuvan tuottopuuston tilissä. Ks. kohdat 1.19.3.1 ja 1.19.3.2 . Kitumaa (vuotuinen kasvu 0,10-0,99 km3/ha kuorineen) ja metsätalouden joutomaa (vuotuinen kasvu alle 0,10 km3/ha) arvioidaan metsätaloustuottonsa perusteella. Metsän arviointia koskevia tietoja on Maanmittauslaitoksen Arviointi ja korvaukset (2004) verkkojulkaisussa. 1.18.3.3 Joutomaat sekä rasitteen tai käyttöoikeuden alaiset tilukset KMA 54 § Vähäiset yksityiset tiet ja ojat luetaan ympäröivään maankäyttölajiin. Vähäisenä yksityistienä pidetään alle 3 m leveää tietä ja vähäisenä valtaojana alle 2 - 3 m leveää ojaa. Vähäistä leveämmät yksityiset tiet ja ojat jyvitetään yleensä nollan arvoisiksi. Niiden aiheuttama hyöty on yleensä jo otettu huomioon viereisen arvokkaamman maankäyttölajin arvioinnissa. Kun tie- ja ojaverkosto muuttuu jyvityksen jälkeen esimerkiksi tilusjärjestelyssä, joudutaan rasiteteihin luokitettuja alueita käsittelemään myös korvauskysymyksenä. Käyttöoikeuden tai rasitteen alaisilla tiluksilla on pääperiaatteena, että jyvityksessä otetaan huomioon tiluksen todelliset käyttömahdollisuudet. KML 197 § Vesialueiden jyvityksessä kalastukseen käytettävän tiluksen jyväluvun määrittäminen kestävän tuottokyvyn mukaisesti perustuu vallitsevaan jyvityskäytäntöön. Vesialueella voi olla erityisarvoa, joka otetaan KML 198 §:n mukaisesti huomioon. Vesitilusten jyvitysasteikko on harkittava toimituksen tarpeiden kannalta. Pelkästään vesitiluksia käsittävä toimitus voidaan viedä läpi suhteellisen jyvitysasteikon avulla. Tarpeen vaatiessa siirtyminen absoluuttisiin arvoihin voidaan tehdä vesialueiden vuokratuottojen tai kauppahintojen avulla. Vesialueet jaotellaan vesien käyttölajeihin ja käyttötyyppeihin tarpeen mukaan (ks. määräys 59N/97, liite 2). 1.18.3.5 Tilukset, joilla on erityisarvoa KML 198 § Tilukset jyvitetään maa- ja metsätalouteen tai kalastukseen käytettynä olevan arvon perusteella, jos vain vähäisellä osalla jyvitettävistä tiluksista on erityisarvoa ja se on lisäksi suuri verrattuna em. peruselinkeinojen mukaisiin arvoihin nähden. Tällöin erityisarvon ja jyvityksessä käytetyn arvon ero korvataan rahana. Asianosaisilla on kuitenkin tällaisessa tapauksessa mahdollisuus sopia muunlaisesta jyvitysmenettelystä. Sopimus voi koskea erityisarvojen täydellistä jyvittämistä tai erityisarvoisen tiluksen jyvittämistä jonkin verran maa- tai metsätalousarvoa korkeampaan arvoon, jota puolestaan seuraa asianmukainen korvauskäsittely. Erityisarvojen ottaminen jyvityksessä huomioon lähestyy sitä menettelyä, jossa halkominen tai tilusvaihto suoritetaan kokonaisarvojen perusteella. Kun jyvitysvaiheessa erityisarvojen arviointi siirretään korvausarvioinniksi, menettely johtaa siihen, että kunkin jako-osakkaan saama alue vastaa pinta-alaltaan likimain hänen osuuttaan jaettavan alueen kokonaisalasta tai että vaihdetut tilukset ovat alaltaan likimain saman suuruiset. Menettely kasvattaa lopullisia tilikorvauksia, elleivät erikseen korvattavat erityisarvot tai muut erikseen korvattavat ainesosat jakaannu tasaisesti. 1.18.3.6 Osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin Osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin voivat tulla jyvitettäviksi halkomisessa ja uusjaossa. Kun tilusvaihdossa vaihdetaan maa- tai vesialueen ohella tai sijasta yhteisalueosuutta, myös osuus on jyvitettävä, ellei vaihtoa toteuteta kokonaisarvojen perusteella. |