Oikotiet

Asianosaisena pidetään mm. määräalan omistajaa sekä rasiteoikeuden, erityisen etuuden ja vuokra- tai muun erityisen oikeuden haltijaa samoin kuin pantinhaltijaa, jos toimitus tai toimenpide koskee hänen oikeuttaan.

Pantinhaltija on toimituksessa asianosainen kuitenkin vain silloin, kun kiinnityksistä vapauttaminen (ks. TMK 1.27.7 ) tehdään ilman panttioikeuden haltijan suostumusta (KML 285 a §). Jos vapauttamispäätös tehdään pantinhaltijan suostumuksella, hän ei ole asianosainen eikä hänelle tarvitse toimituksesta tiedottaa. Pantinhaltijaan rinnastetaan KML 28.2 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa kirjatun eläkeoikeuden haltija.

1.4.2 Kunnan erityinen puhevalta

KML 168.4 §

Kunnalla on mahdollisesta asianosaisasemasta riippumatta puhevalta, kun kiinteistötoimitus suoritetaan:

MRL 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella;
MRL 72 §:ssä tarkoitetulla ranta-alueella;
oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella;
asemakaava-alueella;
alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten.

Kunnan puhevalta on toimituslajista riippumaton. Edellä mainituilla alueilla kunnalla on muutoksenhakuoikeus, vaikka se ei olisikaan asianosainen, niihin ratkaisuihin, jotka koskevat KML 32 - 36 tai 53 §:ssä tarkoitettua asiaa.

1.4.3 Vajaavaltainen asianosaisena

Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita HolhTL:n mukaisia asioita hoitaa edunvalvoja ( HolhTL 3 § )
Täysivaltaisellekin voidaan määrätä edunvalvoja, jos hän tarvitsee tukea asioittensa hoitamisessa.

Edunvalvojana toimivat:

huoltaja ( ts. molemmat vanhemmat alaikäisen lapsensa osalta )
henkilö, jonka tuomioistuin tai holhousviranomainen on määrännyt toimimaan edunvalvojana

Edunvalvoja voidaan määrätä myös siten, että hänen määräyksensä koskee ainoastaan tiettyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta.

Kiinteistötoimituksessa joudutaan toimenpiteisiin edunvalvojan hankkimiseksi, jos toimitus koskee
kiinteistöä, ja

on tarpeen, että poissaolevan oikeutta valvotaan ja hänen omaisuuttaan hoidetaan, tai
omistaja on sairauden tai muun HolhTL:n 8.1 §:n mukaisen syyn vuoksi kykenemätön valvomaan etuaan, tai
tulevasta tapahtumasta riippuu, kenelle omaisuus menee ja edustaja on tarpeen valvomaan tulevan omistajan oikeutta

KMA 43 §:n mukaan em. tapauksissa toimitusinsinöörin tulee ilmoittaa asiasta holhousviranomaiselle
( maistraatti ) ja keskeyttää tarpeen mukaan toimitus.

Alaikäisen lapsen holhoojia ovat lapsen huoltajat ( HolhousL 4 § ( 442/99)). Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä olivat avioliitossa keskenään, ovat kumpikin lapsensa huoltajia. Yhteishuoltajuus ja holhous jatkuvat usein avioliiton purkauduttuakin. Myös avosuhteessa lapsi voi sopimuksen perusteella olla yhteishuollossa.

Jos alaikäinen on asianosainen kiinteistötoimituksessa, hänen huoltajuutensa on selvitettävä. Jos lapsi on yhteishuollossa, kokouskutsu on lähetettävä molemmille vanhemmille. Toimituksessa molemmat vanhemmat edustavat lasta. Alaikäisen edustus on varmistettava silloin, kun hänen puolestaan tehdään määräalaa tai kiinteistöä koskeva kauppa tai muu oikeustoimi. Toisen vanhemman edustuksen puuttumisen seurauksena oikeustointa rasittaa pätemättömyys.

1.4.4 Edunvalvojan toimivalta kiinteistötoimituksessa

HolhTL 14 §:n mukaan edunvalvojan määrääminen ei estä päämiestä itse vallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä.

HolhTL 29 §:n yleissäännöksen mukaan edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, jollei tuomioistuin ole päätöksessään toisin määrännyt tai jollei toisin ole säädetty.

Edunvalvojan toimivalta kiinteistötoimituksissa määräytyy HalL 14 ja 15 §:n mukaan seuraavasti:

-vajaavaltaisen puolesta käyttää puhevaltaa hänen edunvalvojansa

-täysivaltaiselle määrätty edunvalvoja käyttää päämiehensä ohella itsenäistä puhevaltaa
asioissa, jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä

Jos päämies ja edunvalvoja ovat asiasta eri mieltä, ratkaisee päämiehen kanta, mikäli hän kykenee
ymmärtämään asian merkityksen.

1.4.5 Kuolinpesän ja konkurssipesän edustaminen kiinteistötoimituksessa

Mikäli kuolinpesän hallintoa ei ole järjestetty, hallitsevat kuolinpesän osakkaat ( perilliset, yleistestamentin saaja ja eloonjäänyt aviopuoliso, jolla on avio-oikeus ) yhdessä pesän omaisuutta ja edustavat yhdessä kuolinpesää.

KML 19 §:ssä on erityissäännös puhevallan käyttämisestä sekä osakkaiden välisen sopimuksen tekemisestä.

Toimituksesta tiedottamisesta kuolinpesän osakkaille säädetään KML 168.3 §:ssä.

Mikäli kuolinpesälle on määrätty pesänselvittäjä testamentin toimeenpanijaksi, edustaa hän PK 19:13 §:n mukaan kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantaa ja vastaa pesää koskevissa asioissa.

Testamentin toimeenpanijalla on pääsääntöisesti sama valtuus kuin pesänselvittäjällä ( PK 19:21 § )

Pesänjakajan tehtävänä on perinnönjaon ja osituksen toimittaminen ( PK 23:2 § ) . Pesänjakajalla ei ole toimivaltaa kiinteistötoimituksessa tehtäviin ratkaisuihin.

Pesänhoitajan määrääminen tapahtuu Konkurssilain 8:1 §:n mukaisesti.

Mikäli konkurssipesän asioita hoitamaan on määrätty pesänhoitaja, edustaa hän konkurssipesää ( KonkurssiL 14:6 § ) ja käyttää toimivaltaa toimituksessa kaikkien edustamaansa konkurssipesää koskevien asioiden suhteen.

1.4.6 Asunto-osakeyhtiön edustaminen ja toimivalta kiinteistötoimituksessa

Säännökset asunto-osakeyhtiön puhevallan käyttämisestä ovat Asunto-osakeyhtiölain 3.ja 4.:ssä
luvussa.

Osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksessa päätösvaltaansa asunto-osakeyhtiön asioissa, jollei päätösvaltaa laissa tai yhtiöjärjestyksessä ole uskottu hallitukselle.

Asunto-osakeyhtiöllä tulee olla hallitus, jonka tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallitus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimen. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä tästä poikkeavasti.

Epätavallisiin ja laajakantoisiin tai olennaisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin vaikuttaviin toimiin hallitus saa ryhtyä vain yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

Jos asunto-osakeyhtiöllä on isännöitsijä, hän voi edustaa yhtiötä toimituksessa vain hallituksen valtuuttamana tai yhtiöjärjestyksessä olevan määräyksen nojalla.

Yksittäinen asunto-osakeyhtiön osakas voi edustaa yhtiötä vain hallituksen valtuuttamana, toisin sanoen hänellä ei ole mitään itsenäistä toimivaltaa toimituksessa. Yksittäistä osakasta ei voida pitää KML:ssa tarkoitettuna kiinteistön tai alueen haltijana.

1.4.7 Asianosaisuus ulosmittaustilanteessa

Ulosmittaus voi koskea joko kokonaista kiinteistöä, kiinteistön määräosaa tai määräalaa.

Velallinen ei saa hävittää taikka velkojan vahingoksi luovuttaa eikä pantata ulosmitattua omaisuutta tai muutoin määrätä siitä ( UL 4:30 ). Sama koskee takavarikkoa ja hukkaamiskieltoa 8 UL 7. luvun 2-3 ja 7-8 § )

Ulosmittaus ei sinänsä estä velallista kiinteistön omistajaa käyttämästä puhevaltaa kiinteistön puolesta, mutta toimitusinsinöörin ( toimitusmiesten ) on otettava huomioon em. määräämisrajoitus.

Jos turvaamistoimenpiteen alaisen kiinteistön hyväksi on toimituksessa määrätty maksettavaksi korvaus, tällainen korvaus on talletettava lääninhallitukseen, jos kiinteistö on pantattu ja KML 205 §:n perusteella korvaus on talletettava, ja muusa tapauksessa korvaus on maksettava ulosottomiehelle tai tämän määräämälle toimitsijalle ( UL 4:24 ).

Jos ulosmitatulla kiinteistöllä on vireillä toimitus, kiinteistötoimitusmaksun saamisen turvaamiseksi on syytä vaatia kiinteistötoimitusmaksun ennakkoa ( ennakkomaksu ) tai vaatia vakuus ( KTML 10 § ja KTMA 10 § )

1.5 USKOTUT MIEHET