TOIMITUSMENETTELYN KÄSIKIRJA TMK

ALKUUN

10  KIINTEISTÖNMÄÄRITYS

KML 101 -112 §

10.1 SOVELTAMISALA

Kiinteistönmääritys poikkeaa muista toimituksista siinä, ettei sen johdosta yleensä aiheudu muutosta voimassa olevaan kiinteistöjaotukseen. Toimituksen tarkoituksena on lähinnä selvittää ja ratkaista aikaisempien toimitusten asiakirjojen, karttojen ja muun selvityksen perusteella, mikä on voimassaoleva kiinteistöjaotus.

Kiinteistönmääritystoimitusta ei saa tehdä silloin, kun sama alue (esim. saari) on luettu kahdessa eri lainvoiman saaneessa maanmittaustoimituksessa kahden eri rekisteriyksikön tiluksiin. Asian korjaaminen vaatii toimituksen purkamisen korkeimmassa oikeudessa. Vastaavasti menetellään, jos lainvoimaisessa rajankäynnissä vahvistettu rajapyykki löytyy myöhemmin samalla rajalla suoritetun uuden lainvoiman saaneen rajankäynnin jälkeen ja on ristiriidassa myöhemmän rajankäynnin kanssa.

Vesioikeudellisen kylän vesialueen rajankäynti perustuu KML 105 §:n mukaisessa tapauksessa LVV:n säännöksiin.
  
Luonnollisen rajan oikaiseminen, ks. KML 107 §.

10.2 TOIMITUKSEN HAKIJAT

Hakijana voi olla tapauksesta riippuen muun muassa:

1. rekisteriyksikön omistaja (myös määräalan omistaja silloin, kun määräala rajoittuu epävarmaan  rajaan);
2. vuokraoikeuden haltija;
3. sellainen henkilö, jonka oikeutta kiinteistönmääritys välittömästi koskee, esim.yhteisen alueen osakas;
4. määräosan omistaja;
5. kunta, kaavan laatimisen tai toteuttamisen vaatiessa kiinteistönmääritystä; 
6. viranomainen, yhteisö tai muu henkilö, kun on kysymys maanrakennustoimenpiteen aiheuttamasta kiinteistönmääritystarpeesta;
7. kiinteistörekisterin pitäjä, jos kiinteistöjärjestelmän selvyys edellyttää toimitusta; sekä
8. halottavan tilan ja jaettavan yhteisen alueen omistaja tai osaomistaja, kun kiinteistönmääritys on tarpeen ko. toimituksen vuoksi.

10.3 RAJAN PAIKAN MÄÄRITTÄMINEN 

KML 104 §, 105 a §.

Rajan paikan määrittämisen perusteena voi olla tapauksesta riippuen esimerkiksi:

1. aikaisemmat lainvoimaiset rajankäyntiasiakirjat ja -kartat;
2. maastosta löytyvät rajamerkit;
3. nautinta (ks. TMK 1.17.6.1 );
4. muu lainvoimainen päätös tai asiakirja; todistajan lausunto;
5. asianosaisten sopimus (KML 104.3 § säädetyin rajoituksin);
6. kadonneen rajamerkin koordinaatit tai sidemitat; ja
7. muu selvitys

Kiinteistönmuodostamislaki ja -asetus eivät aseta mitään rajan paikan määrittämisperustetta ensisijaiseksi, vaan asia jää tapauskohtaisesti harkittavaksi. Aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty raja on kuitenkin aina määrättävä entiseen paikkaansa viimeisen lainvoimaisen ratkaisun mukaisesti (KML 104.1 §).

Kun toimitus tehdään maanmittaustoimiston ja kunnan kiinteistörekistereihin merkittyjen alueiden rajalla, on aina tutkittava molempien viranomaisten tekemät rajaa koskevat lainvoimaiset toimitukset.

Yhteisen vesialueen ja siihen rajoittuvan eri rekisteriyksikkönä olevan yhteisen vesijätön (vesialueen ja vesijätön osakkaat ovat eriytyneet ennen 1.7.2004) välinen raja, jota ei ole aikaisemmin määrätty ja käyty, on määrättävä 1.7.2004 vallitsevan keskivedenkorkeuden mukaiseen rantaviivaan KML 105 a § (455/2004).

10.4 RAJAN PAIKAN GRAAFINEN KUVAAMINEN

Perussäännökset kartasta: KML 188 § ja KMA 47, 51 §

Rajankäynnistä on yleensä laadittava toimituskartta. Kartan laatimatta jättäminen voi tulla kyseeseen lähinnä vain silloin, kun vanha rajamerkki, jonka sijainti on varma, kunnostetaan (KML 108.2 §). Tällöinkin on syytä osoittaa kunnostettu rajamerkki esim. kiinteistörekisterikartan otteella, joka liitetään asiakirjoihin, jos kohdetta ei muutoin voida täsmällisesti yksilöidä.

10.5 KIINTEISTÖNMÄÄRITYSTOIMITUS TOIMITUKSESSA TEHDYN VIRHEEN OIKAISEMISEKSI

KML 277 §, TMK 1.22.3.1

11 YHTEISALUEOSUUDEN SIIRTÄMINEN JA TILAKSI MUODOSTAMINEN