Päivitetty 21.05.2010

 

       

TOIMITUSMENETTELYN KÄSIKIRJA TMK

ALKUUN

13 YHTEISEN ALUEEN JAKO

13.1 YLEISTÄ 

Kiinteistönmuodostamislaissa on jakoja koskevat yleiset oikeusohjeet yhteisiä alueita käsittelevässä 13 luvussa. Kuitenkin edellytysten osalta voidaan erottaa seuraavat erilaisten yhteisten alueiden jaot:

  1. yhteismetsälaissa tarkoitetun yhteismetsän jako,
  2. yhteisen vesialueen jako ja
  3. muun yhteisen aluen jako

13.2 YHTEISEN ALUEEN JAON EDELLYTYKSET

13.2.1  Yhteismetsälaissa tarkoitetun yhteismetsän jako

Ks. TMK luku 9 .

13.2.2  Yhteisen vesialueen jako

KML 137.1 - .2 §

Yhteisen vesialueen käyttö perustuu pääasiassa kalastukseen. Kalakannan hoito ja kestävän kalastuksen harjoittamisen turvaaminen on järjestetty kalastuslailla siten, että se tulee tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hoidettua yhteisten alueiden osalta. Kalastus edellyttää isohkoa aluetta ja lisäksi vesialueella rekisteriyksiköiden rajan havaitseminen on vaikeaa. Näiden syiden vuoksi vesialueen pirstoutuminen heikentää sen käyttömahdollisuutta kalastukseen.

Yhteistä koskea ei saa lainkaan jakaa. Koskella tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista vesialueen osaa, jolla putouskorkeutensa ja virtaamansa perusteella saattaisi olla käyttöä vesivoiman tuotantoon. Jos koski on osa laajempaa vesialuetta ja vesialueen jaolle muutoin on edellytykset, on koski jätettävä yhteiseksi.

Yhteinen vesialue on mahdollista jakaa, jos erottamisesta ei aiheudu muille osakkaille sanottavaa haittaa ja jos toinen alla luetelluista edellytyksistä täyttyy:

  1. osuuden erottaminen on tarpeellinen erityistä käyttöä varten; tai
  2. erottamiselle on muita painavia syitä.

13.2.2.1 Erottaminen erityistä käyttöä varten

Mikäli osakkaan osuudesta voidaan muodostaa osakkaalle alue, jota osakas voi käyttää esimerkiksi kalankasvatusaltaana, varastoalueena tai lauhdeveden päästöalueena, voidaan osakkaan osuus erottaa, ellei muille osakkaille aiheudu sanottavaa haittaa.

Toisaalta vesialue on saattanut esimerkiksi mataloitumisen ja umpeenkasvamisen vuoksi menettää merkityksensä kalastukseen, jolloin vesialueen luonne on lähellä vesijättöä. Tällaisilla alueilla saattaa olla merkitystä muun muassa metsästykseen. Tällaisissakin tapauksissa vesialue voidaan jakaa.

13.2.2.2 Erottaminen painavien syiden perusteella

Mikäli erottamista haluavan osakkaalle voitaisiin jaossa antaa kalastuksen kannalta riittävän laaja alue eikä jäljelle jäävän alueen käyttäminen kalastukseen huomattavasti vaikeutuisi, ei jakamisesta aiheudu haittaavaa pirstoutumista. Tällainen iso osuus voidaan erottaa. Myös aikaisempi oikeuskäytäntö on ollut sillä kannalla, että edellytyksiä ratkaistaessa on arvioitava hakijan osuuden erottamisen vaikutusta alueen käyttöön.

13.2.3  Muun yhteisen alueen jako

KML 137.1 §

Muut kuin edellä kohdissa 13.2.1 - 13.2.2 mainitut yhteiset alueet on yleensä erotettu osakaskiinteistöjen yhteistä tarvetta varten. Olosuhteet ovat saattaneet muuttua niin, ettei yhteiselle alueelle enää ole alkuperäistä tarvetta. Yhteisen alueen jakamista onkin rajoitettu vain, jos jakamisesta aiheutuu jollekin osakkaalle huomattavaa haittaa.

Yhteisestä vesialueesta maankohoamisen tai vedenpinnan laskun vuoksi muodostunut yhteinen vesijättö on syntynyt siten, ettei sitä ole voitu tarkoittaa kiinteistöjen yhteistä käyttöä varten. Tämän vuoksi yhteisen vesijätön jakamiselle voi olla este vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa.

13.3 MENETTELY YHTEISEN ALUEEN JAOSSA 

13.3.1 Vaiheisuus ja osuusjaoko

Yhteisen alueen jako on jakotavasta riippuen joko kaksi- tai kolmivaiheinen kiinteistötoimitus.

13.3.1.1 Ensimmäinen vaihe

KML 142 § ja 231.1.9 §

Ensimmäisessä vaiheessa ratkaistaan toimituksen yleisten edellytysten lisäksi se, keiden jakoa vaatineiden osakkaiden osuuksia määrätään lunastettavaksi.

Kohdassa 13.2.3 tarkoitetun muun yhteisen alueen jaon edellytyspäätöksen yhteydessä on lisäksi määrättävä jakotapa eli suoritetaanko toimitus KML 141 §:n tarkoittamaa lunastusmenettelyä käyttäen vai KML 137 §:n 1 momentin tarkoittamana osuusjakona. Laajahkon yhteisen alueen jaossa voidaan soveltaa molempia jakotapoja ja osuuksien lunastamista (Vp 1994 HE 227).
Lunastusmenettelystä katso jäljempänä kohta 13.3.2.

13.3.1.2 Toinen vaihe 

KML 138 - 145 § ja 231.1.11 §

Keskeisimmät toisessa vaiheessa käsiteltävä asiat ovat:

  1. tarpeelliset muut toimituksen kuten rajankäynti,
  2. ulkopuolisten tilusten tilusten ottaminen jakoon ja
  3. jakosuunnitelma.

 Jakosuunnitelman valmistelusta ja esittämisestä, ks. TMK 4.3.4.

13.3.1.3 Kolmas vaihe 

KML 185 - 191 § ja 202 - 206 §

Keskeisimmät kolmannessa vaiheessa käsiteltävät asiat:

  1. jakosuunnitelmassa arvioitujen korvausten määrääminen maksettavaksi,
  2. tilusten haltuunoton ajankohdan määrääminen ja
  3. jakorajankäynti.

13.3.2 Lunastusmenettelyn käyttäminen

Edellytykset: KML 141 §

Lunastusmenettelyä käytettäessä muut kuin edellytyspäätöksessä käsiteltävät asiat käsitellään yhtäjaksoisesti loppuun. Jos kuitenkin toimitus on joltain osin suoritettu tavanomaisena jako, täytyy KML 232.1.11 §:n säännökset ottaa huomioon.

Myös lunastusmenettelyä käytettäessä tulee laadittavaksi jakosuunnitelma siitä, mihin kiinteistöihin yhteistä aluetta liitetään. Jakosuunnitelmasta tulee myös käydä ilmi muut KML 143 §:ssä luetellut asiat.

14 RASITETOIMITUS