TOIMITUSMENETTELYN KÄSIKIRJA TMK16. ALUEELLINEN YKSITYISTIETOIMITUS Alueellisen yksityistietoimituksen mahdollistamiseksi yksityistielakiin lisättiin 1.1.2001 voimaan tulleella lain muutoksella (1079/2000, HE 166/2000) uusi 38c §. Alueellinen yksityistietoimitus on tarkoitettu työvälineeksi, jolla rajatun mutta yleensä yhden tien vaikutusaluetta laajemman alueen tieoikeudet saatetaan nykyistä maankäyttöä ja sitä vastaavia liikennetarpeita varten tarkoituksenmukaisiksi. Tavoitteena on saada järjestetyksi toimitusalueelle kattava, alueen kaikkia kiinteistöjä ja niiden palstoja palveleva virallisten tieoikeuksien verkko. Tällaisen tieverkon rekisteröiminen käyttöoikeusyksiköiksi, kun samalla kaikki vanhat rekisteröidyt tieoikeudet poistetaan, parantaa merkittävästi kiinteistörekisterin ja kiinteistörekisterikartan selvyyttä ja luotettavuutta. Alueellista yksityistietoimitusta voidaan pitää uusjaon kaltaisena järjestelyprosessina. Tämän vuoksi se kuuluu laitoksen prosessiorganisaatiossa tilusjärjestelytoimitusprosessiin. Toimitus voidaan rakenteellisesti jakaa seuraaviin työvaiheisiin:
Pienempiä alueita koskevat tai riidattomat toimitukset voidaan toteuttaa kahdella kokouksella, jolloin järjestelysuunnitelma vahvistetaan loppukokouksessa. Laajat ja riidanalaiset voidaan käsitellä kolmessa tai useammassa kokouksessa, jolloin järjestelysuunnitelman vahvistamista koskevaan päätökseen voidaan toimituksen kestäessä hakea erikseen muutosta (YksTL 51.3 §). Alueellinen yksityistietoimitus voi tulla vireille
16.2.1 Toimituksen vireilletulo hakemuksesta Toimituksen voi saada vireille kunta, tiekunta tai yksittäisen kiinteistön omistaja. Yleisen tien tai radan pitäjä voi hakea alueellista tietoimitusta jos tieyhteyksien järjestely on tarpeen paikallisen liikenteen vähentämiseksi yleisellä tiellä taikka rautatien tasoristeyksien vähentämisen tai poista-misen vuoksi. Toimitushakemusten saaminen edellyttää tämän uuden toimituslajin tiedottamista ja markkinointia. Apuna voidaan käyttää Maanmittauslaitoksen esitettä alueellisesta tietoimituksesta sekä paikallislehtiartikkelia. Toimituksen todennäköisimpiä hakijoita ovat kunnat ja tiekunnat sekä mahdollisesti suuret maanomistajat (metsäyhtiöt ja seurakunnat). Tiedottamista ja markkinointia voidaan suunnata sidosryhmiin, joita on lueteltu kohdassa 16.4.3. Sidosryhmien kautta voitaneen esimerkiksi kunta saada kiinnostumaan toimituksen hakemisesta. Kunnissa avainasemassa ovat tielautakunnat. Kuntien osalta on myös huomattava lain 1079/2000 siirtymäsäännöksen velvoitus kunnille YksTL:n 3.2 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen. 16.2.2 Toimituksen vireilletulo maanmittaustoimiston määräyksestä Jos yleinen etu vaatii, maanmittaustoimisto voi antaa määräyksen alueellisen yksityistietoimituksen suorittamiseen hakemuksetta. Tällainen tilanne voi syntyä joko järjestelmällisen kiinteistörekisterin perusparantamisen yhteydessä tai ulkopuolisilta sidosryhmiltä tulevan aloitteen johdosta. Yleisen edun voidaan katsoa vaativan alueellisen yksityistietoimituksen suorittamista sellaisilla alueilla, joilla kiinteistörekisterin tiedoissa voidaan todeta puutteellisuuksia tai virheitä, joilla on runsaasti käytöstä pois jääneitä teitä, tai joilla tieverkon kehittämisen voidaan osoittaa tulevaisuudessa säästävän julkisia varoja taikka joiden liikenteellisten olosuhteiden muutokset ovat aiheutuneet yleisen edun vuoksi tehdyistä toimenpiteistä. Yleisen edun vaatimuksesta toimitus voidaan siten panna vireille alueella, jolla kohdassa 3 esitetyistä valintaehdoista useampia on olemassa. Yksityistielain 38c §:n mukaisesti toimitusalueeksi tulee valita alue, jonka tieoikeuksissa on epäselvyyttä tai jonka liikenteellisissä olosuhteissa on tapahtunut muutoksia. 16.3.1 Epäselvyys tieoikeuksissa Epäselvyyttä tieoikeuksissa on katsottava olevan
16.3.2 Liikenteellisten olosuhteiden muuttuminen Nykyinen käytössä oleva, virallisiin oikeuksiin perustuva tieverkko on muotoutunut isojaossa ja sen jälkeen vuosikymmenten kuluessa. Tieverkon liikenteellisissä olosuhteissa on voinut tapahtua tai tulee lähitulevaisuudessa tapahtumaan muutoksia mm. siten, että
Päätettäessä toimitusalueesta ja sen laajuudesta on otettava huomioon hakijan (kunta, tiekunta, kiinteistön omistaja) näkemys ja toivomukset asiasta. Jos toimitus pannaan vireille hakemuksetta maanmittaustoimiston määräyksellä, on aluetta valittaessa käytettävä paikallistuntemusta (toimitusinsinöörit, tielautakunnat ym.) ja oltava yhteydessä eri sidosryhmiin, joiden mahdolliset tieverkostoa koskevat suunnitelmat tulee selvittää. Kiinteistörekisterin mukaisella kyläjaotuksella ei käytännössä ole merkitystä toimitusalueen rajaamisessa. Aluetta edellä esitettyjen periaatteiden mukaan rajattaessa on pyrittävä siihen, että toimitus tehdään sopivana kokonaisuutena siten, että toimitusalue on
16.4. TOIMITUSTA VARTEN LAADITTAVA ESISELVITYS Toimituksen valmisteluvaiheessa jo ennen alkukokouksen tiedottamista on syytä selvittää toimitusalueella olemassa oleva tieverkko, tehdä alustavia arkistotutkimuksia sekä selvittää eri tahojen yksityistieverkostoa koskevat suunnitelmat. Näistä selvityksistä kootaan esiselvitysraportti. 16.4.1 Olemassa olevan tieverkoston selvittäminen Toimitusalueella olemassa olevat yleiset tiet ja yksityiset tiet selvitetään maastotietokannan yhteydessä pidettävän tietietokannan avulla. Tietokantaa ajantasaistetaan vuosittain. Lisäksi tietietokannassa on ominaisuustietona kunkin tien luokka. Kuitenkin on hyvä selvittää tietokannan ajantasaisuus ja sijaintitarkkuus sekä tarkistaa alueen yleiset tiet vertaamalla tietokannan tiedot Tiehallinnon tienumerokarttaan. Toimituskartan laadinta aloitetaan tässä vaiheessa kopioimalla tietietokannan tieviivat toimitusvaihtoehdossa piirrosviivoiksi. Jotta maastossa olevilla teillä ja toimituksessa perustettavien teillä olisi sama sijainti, on viivat todella kopioitava eikä digitoitava. Mikäli on tarpeen, voidaan olemassa olevan tieverkon selvittämisessä käyttää myös JAKO-järjestelmään saatavilla olevia ortokuvia. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, mikäli tietietokanta on ajantasalla ja on sijaintitarkkaa (A-tasoa). 16.4.2 Alustavat arkistotutkimukset Alueellisessa tietoimituksen kohteena olevalla alueella olevat tiet jotka käyvät tiejärjestelyjen vuoksi tarpeettomiksi, voidaan lakkauttaa selvittämättä niihin oikeutettuja kiinteistöjä. Täydellisiä arkistotutkimuksia ei tarvitse tehdä, vaan nämä tiet voidaan lakkauttaa yleismaininnalla. Arkistotutkimukset on kuitenkin tehtävä siltä osin kuin ne ovat tarpeen toimituksen tiedottamista sekä toimituksessa tehtäviä päätöksiä varten. Arkistotutkimukset on käytännöllistä tehdä kahdessa vaiheessa siten, että esiselvitysraporttia varten tehdään toimituksen tiedottamista ja toimitusalueen merkittävimpien yksityisten teiden selvittämistä varten tarpeelliset tutkimukset eli alustavat arkistotutkimukset. Myöhemmin järjestelysuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdään mm. yksittäisten uusien teiden perustamisen edellytyksien harkintaa ja korvausten määräämistä varten tarpeellisia tutkimuksia. Alustavat arkistotutkimukset sisältävät mm.:
Näiden tutkimusten tarkoituksena ei ole yksityiskohtaisesti selvittää, missä toimituksessa ja keiden hyväksi tiet ovat perustetut, vaan pelkästään antaa yleiskuva alueella ennestään olevien teiden määrästä ja sijainnista. Tämä selvitys mahdollistaa maastossa olevan tieverkoston sekä virallisten tieoikeuksien sijaintien vertaamisen. Tiekunnan teiden selvittäminen palvelee myös toimituksen tiedottamista. Alustavien arkistotutkimusten perusteella voidaan jatkaa toimituskartan tekemistä. Mikäli toimitusalueen merkittävimpien yksityisten teiden, useimmiten tiekunnan teiden sijainnin voidaan katsoa vastaavan maastossa olevia teitä, voidaan nämä tiet jo tässä muodosta kartalle käyttöoikeusyksiköiksi kopioimalla ensin tietietokannasta kopioitu piirrosviiva geometriksi ja muuttamalla se käyttöoikeusyksiköksi. Samoin ne jo kiinteistörekisterikartalla näkyvien käyttöoikeusyksiköiden, jotka selvästi tulevat toimituksessa säilymään, sijainti muuttaa vastaamaan tietietokantaa. 16.4.3 Yksityistieverkostoa koskevat suunnitelmat ja sidosryhmät Alueellisessa yksityistietoimituksessa voi toimitusalueesta riippuen olla useita eri viranomaisia ja muita sidosryhmiä, joiden maankäyttöön ja tiestöön liittyvät suunnitelmat on syytä ottaa huomioon. Eräillä viranomaistahoilla on jopa lakiin säädettyjä mahdollisuuksia uusien teiden suunnitteluun ja rakentamisen sekä olemassa olevien teiden kunnostamisen rahoittamiseen. Toimitusalueen vallitseviin liikenneoloihin mahdollisimman hyvin soveltuvan lopputuloksen saamiseksi tulee toimitusmiesten selvittää alueen tieverkkoon vaikuttavat maankäyttöön liittyvät suunnitelmat sekä myös eri viranomaisten tienpidon rahoitusmahdollisuudet. Jäljempänä on lueteltu useimmin esille tulevat sidosryhmät. Sidosryhmien kanssa on tarvittaessa neuvoteltava ennen toimituksena aloittamista. Tiehallinnon tiepiiristä on selvitettävä ennen kaikkea toimitusalueen yleisiin teihin voimassa olevat liittymäluvat sekä mahdollisuudet saada lupia uusille liittymille. Lisäksi on selvitettävä yleisiä teitä koskevat sekä laadittavana olevat että hyväksytyt yleis- ja tiesuunnitelmat. Jos toimitusalueella on vireillä merkittävä tiesuunnitelma, on harkittava, voisiko tiepiiri välttyä laatimasta erillistä tiesuunnitelmaa yksityisten teiden järjestelystä hakemalla alueellista tietoimitusta. Näin tiepiiri säästäisi tiesuunnittelussa ja alueen yksityistieverkosto saataisi suunnitelluksi kokonaisuudessaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Jos toimitusalueella on rautateitä, on selvitettävä käytössä olevat tasoylikäytävät sekä ratahallintokeskuksen mahdolliset suunnitelmat niiden poistamisesta. Mikäli tasoylikäytävien poistaminen on ajankohtaista, on syytä neuvotella ratahallintokeskuksen valmiudesta hakea alueellista yksityistietoimitusta. Metsäkeskuksesta selvitetään toimitusaluetta koskevat metsätiehankkeet. Mikäli metsätiehankkeet ovat ajankohtaisia, on tarkoituksenmukaista käsitellä metsätiehanke alueellisen yksityistietoimituksen yhteydessä. Metsäkeskuksen viranomaispäälliköltä saa tietoa metsälain 10 §:n mukaisista uuden yksityisen tien rakentamista rajoittavista luontokohteista.
T&E-keskuksen maaseutuosastolta saadaan selville toimitusaluetta mahdollisesti koskevat viljelystiehankkeet. Kunnasta selvitetään toimitusalueen maankäytön suunnittelu, esim. laadittavana olevat ja hyväksytyt asema- ja yleiskaavat. Erityisesti laadittavana olevat ranta-asemakaavat saattavat vaikuttaa huomattavastikin alueen tuleviin tietarpeisiin. Kunnan tielautakunnasta on saatavissa tietoa olemassa olevien teiden parantamistarpeista sekä tarpeista perustaa uusia tiekuntia. Maakuntaliitosta selvitetään maakuntakaavoitukseen liittyvät yksityistietarpeet. 16.4.3.7 Alueellinen ympäristökeskus Ympäristökeskuksesta saadaan tietoja uuden yksityisen tien rakentamista rajoittavista luonnonsuojelullisista seikoista. 16.4.3.8 Suuret yksittäiset maanomistajat Metsäyhtiöt sekä Metsähallitus omistavat eräissä osissa maata laajoja alueita ja näillä tahoilla saattaa olla omaa aluettaan koskevia metsätiesuunnitelmia. Näistä metsäteistä saattaa olla hyötyä myös muilla alueen kiinteistöille. 16.4.3.9 Muut mahdolliset sidosryhmät Muita mahdollisia sidosryhmä ovat esimerkiksi kylätoimikunnat, joilla voi olla kylien kehittämissuunnitelmissa tieverkostoa koskevia kohtia ja museovirasto, mikäli toimitusalueella on muinaismuistolain mukaisia kohteita. Yhteenvetona selvityksistä laaditaan kartan ja kirjallisen osan sisältävä lyhyt esiselvitysraportti. Koska toimituksessa pyritään ratkaisemaan toimitusalueen kulkuyhteyskysymykset paitsi kiinteistörekisterin selvyyden ja luotettavuuden kannalta myös alueen maanomistajien todellisten kulkutarpeiden kannalta, on toimituksen tiedottamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Mikäli esiselvityksen perusteella on olemassa muita viranomaistahoja, joilla on mielenkiintoa toimitukseen, on toimituksen ajankohdasta syytä sopia näiden kanssa, jotta niillä on mahdollisuus osallistua toimitukseen ja kertoa omat näkökantansa. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota yhteistyöhön tiepiirin kanssa liittymälupia koskevassa asiassa. Maanomistajille lähetettävään viralliseen kokouskutsuun on syytä liittää esite toimituksen tarkoituksesta sekä toimitusta varten laadittu esiselvitysraportti ja kartta suunnitellusta toimitusalueesta. Alkukokouksen kutsussa on hyvä mainita, että kokouksessa selvitetään maanomistajien todelliset kulkutarpeet ja maanomistajia pyydetään esittämään, millaista liikennettä heidän tiluksilleen kulkee ja mitä kautta sekä onko tieyhteydessä parantamistarvetta. Maanomistajat voivavat esittää nykyisen kulkuyhteytensä sekä, mikäli kulkuyhteydessä on parantamistarvetta, omasta mielestään tarkoituksenmukaisimman kulkuyhteytensä kutsun liitteenä olevalla kartalla. Tiedottamisen osalta katso myös YksTL 43 § ja 44 § sekä KML 168.2 § ja 169.1 §. 16.5.2 Toimituksen tarkoituksen esittely Alkukokouksen alussa tulee selostaa toimituksen tarkoitus ja toimitusmenettely yleisesti sekä erityisesti kohdealuetta koskevat tiedot esiselvitysraportin mukaan. Yhteistyötahoille on varattava tilaisuus esitellä omat toimitusaluetta koskevat hankkeensa, erityisesti on kiinnitettävä huomiota Tiehallinnon liittymälupa-asioiden esittelyyn. Toimituksen yleisesittelyssä on syytä käyttää sitä varten tehtyä kalvosarjaa. Myös esiselvitys on hyvä tiivistää muutamalle kalvolle. Toimituksen esittelyn yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:
16.5.3 Maanomistajien tarpeiden ja toiveiden selvittäminen Jotta toimituksen tarkoitus kulkuyhteyksien tarkoituksenmukaisesta järjestelystä saavutetaan, on kiinnitettävä erityistä huomiota maanomistajien kulkutarpeiden selvittämiseen. Mikäli alueen maanomistajien kulkutarpeita ei ole saatu selvitettyä joko ennen alkukokousta maanomistajilta saapuneilla kirjallisilla vaatimuksilla tai alkukokouksessa esitetyillä vaatimuksilla, on syytä harkita vaatimusten keräämisen tehostamista ennen järjestelysuunnitelman laatimiseen ryhtymistä. Tällaisia keinoja voivat olla:
Alkukokouksessa ei ole tarpeen antaa erillistä edellytys- ja laajuuspäätöstä, ellei kukaan nimenomaan vaadi toimitusta sikseen jätettäväksi. Lopullinen toimitusalueen rajaus vahvistetaan järjestelysuunnitelman vahvistamisen yhteydessä. YksTL 38c § antaa mahdollisuuden järjestellä tieoikeuksia tavallista yksityistietoimitusta enemmän, koska toimituksessa käsitellään yksittäistä tietä laajemman alueen tieoloja samalla kertaa. Näin ollen yksittäisen tien siirtämiselle tai lakkauttamiselle ei välttämättä tarvitse olla erikseen YksTL:n 8.2 §:ssä tai 84 §:ssä säädettyjä edellytyksiä. Järjestelysuunnitelma tarkoituksena on muodostaa alueen kaikkia kiinteistöjä palveleva tarkoituksenmukainen tieverkko. Tällöin aluekokonaisuuden etu voi yksittäistapauksessa mennä yksittäisen kiinteistön edun edelle. Maanomistajien vaatimusten keräämisen jälkeen toimitusmiehet laativat järjestelysuunnitelman eli ehdotuksen perustettavaksi päätettävistä uusista teistä. Kiinteistörekisterin ylläpidon kannalta on tarkoituksenmukaisinta pääsääntöisesti lakkauttaa kaikki toimitusalueen ennestään olevat sellaiset tiet, joita ei ole merkitty kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksiköinä, ja perustaa kaikki tarpeelliset tiet, myös sellaiset, jotka asiallisesti vastaavat jotain ennestään olevaa tietä, uusina yksityisinä teinä. Kuitenkaan tiekunnan teitä ei saa lakkauttaa vaan ne on saatettava kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikköinä, joille tallennetaan perustamistiedoksi se toimitus, jossa tie aikanaan on perustettu. Näin kaikki toimitusalueen tiet saadaan merkittyä kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikköinä ja esitettyä kaikkien teiden sekä rasitetut että oikeutetut rekisteriyksiköt. Järjestelysuunnitelmaan sisältyvät asiat esitetään toimituskartalla ja joko suoraan pöytäkirjaan tai sen liitteeksi otettavassa selostuksessa. Lisäksi toimituksen aikaisiin sekä viisi vuotta säilytettäviin asiakirjoihin on otettava kaikista teistä käyttöoikeusyksikkötulosteet. Järjestelysuunnitelmasta on käytävä ilmi seuraavat seikat:
Järjestelysuunnitelma eli kartta ja suunnitelman selostus lähetetään maanomistajille tiedoksi tilojensa osalta seuraavaa toimituskokousta (loppukokousta) koskevan kutsukirjeen liitteenä. Järjestelysuunnitelmassa esitetään lopullinen toimitusalueen rajaus. Selvyyden vuoksi aluerajaus pitää esittää myös toimituskartalla. (vrt. hyötyalue yksityistietoimituksessa). Jos toimituksessa on tarkoituksenmukaista jättää yksittäisiä kiinteistöjä tai palstoja järjestelyalueen sisältä pois, sille ei ole estettä, mutta tämä on käytävä ilmi asiakirjoista. Syynä yksittäisen kiinteistön jättämiseen pois toimitusalueesta voi olla esimerkiksi:
16.6.3 Perustettavat yksityiset tiet Pääsääntöisesti järjestelysuunnitelman mukaisten perustettavien teiden tulee johtaa toimitusalueella tai sen rajalla oleville yleisille teihin tai kaduille. Perustettavat yksityiset tiet on mm. myöhempää korvausten käsittelyä varten syytä luokitella seuraavasti a) Maastossa olevan tien paikalle perustettavat tiet Käytössä olevat sijainniltaan tarkoituksen mukaiset tiet muutetaan käyttöoikeusyksiköiksi ja niiden sijainti tarkistetaan maastotietokannasta. Samalla vahvistetaan tiehen oikeutetut kiinteistöt. Kuitenkin tällaisenkin tien paikalle perustettavan tien osalta on oltava voimassa YksTL:n 7 §:n ja 8 §:n mukaiset tieoikeuden perustamisen edellytykset. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei tiestä saa aiheutua huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle. Mikäli maastossa oleva tie kulkee esimerkiksi vakituisen tai loma-asutuksen pihapiirin kautta, ei tieoikeutta pääsääntöisesti voi perustaa, vaan näiltä osin tien linjausta on muutettava. Jo aiemmin käyttöoikeusyksiköinä kiinteistörekisteriin merkittyjen teiden sijainti korjataan vastaamaan maastotietokantaa, ellei sitä ole tehty jo esiselvityksen yhteydessä. Tien rakentamiskustannusten mahdollisia korvauskysymyksiä varten on syytä erotella tiet sen mukaan onko tietä tehty eli rakennettu, siirretty tai perusparannettu viimeisen 15 vuoden aikana vai onko se kokonaan tehty yli 15 vuotta sitten. Maastossa olevien teiden paikalle perustettavaa yksityistieverkostoa joudutaan täydentämään uuteen paikkaan perustettavilla "sivutieoikeuksilla", jotta kaikille toimitusalueen palstoille saadaan kulkuyhteys. Näiden teiden osalta on tutkittava, tuleeko tie sellaiselle paikalle, johon jo aiemmin oli perustettu tie tai muu kulkemista palveleva oikeus vai tuleeko tie aiemmin oikeudettomalle paikalle. Tämä vaikuttaa korvauskysymysten käsittelyyn, joten alustavia arkistotutkimuksia joudutaan tässä vaiheessa täydentämään. Pääsääntöisesti uuteen paikkaan perustettaville teille ei aseteta määräaikaa rakentamiselle, eikä niille laadita suunnitelmaa tai kustannusarvioita. Ainoastaan mikäli uuteen paikkaa tuleva tie korvaa toimituksessa lakkautettavaksi tulevan rakennetun tien, on syytä asettaa määräaika tien tekemiselle. Tällöin on laadittava kustannusarvio ja tarvittaessa myös suunnitelma rakennettavasta osuudesta (YksTA 2 §). 16.6.4 Vanhojen kulkemista palvelevien oikeuksien lakkauttaminen Järjestelysuunnitelmaan pitää sisällyttää maininta, että suunnitelman mukaisten toimituskarttaan käyttöoikeusyksiköinä merkittyjen teiden perustamisen myötä muut alueelle aikaisemmin perustetut kulkemista palvelevat oikeudet lakkautetaan (YksTL 38c.2 §). Lakkautettavia oikeuksia ei luetella yksityiskohtaisesti erikseen vaan yleismaininta on riittävä. Jos kiinteistöllä on palstoja myös toimitusalueen ulkopuolella, on kuitenkin selvitettävä tällaisiin palstoihin kohdistuvat kulkuoikeudet. Näitä oikeuksia ei toimituksessa lakkauteta. Samoin on erikseen tutkittava muun kuin kulkuoikeusrasitteen käyttämiseen liittyvät kulkuoikeudet. Aiemmissa toimituksissa on saatettu perustaa esimerkiksi erikseen oikeus talousveden ottamiseen kaivosta ja erikseen kaivolle johtavaa kulkua varten tierasite. Tällaisia kulkuoikeuksia ei luonnollisestikaan voi ilman korvaavan oikeuden perustamista lakkauttaa. Näiden erikoistapausten selvittämistä varten voidaan tulostaa kohdekiinteistöistä ote johon tulostuu yksiköiden rasitteet. 16.7.1 Ennen loppukokousta suoritettavat toimenpiteet Järjestelysuunnitelman laatimisen lisäksi ennen loppukokousta on tehtävä tarpeelliset maastotyöt (mahdollisten rajamerkkien siirtämisten ja tilusvaihtojen maastotyöt sekä poikkeuksellisesti tiealueen maastoonmerkintä). Toimituskokouksen valmistelun yhteydessä on lisäksi valmisteltava päätökset mm. tienpidon osittelusta, korvauksista sekä tiekuntien perustamisista, jakamisista tai yhdistämisistä. Loppukokouksen tiedottamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota laillisuuteen. Jatko- ja loppukokouksen tiedottamisesta on säädetty KML 171 §:ssä ja 170.3 §:ssä. Alkukokouksen jälkeen tapahtuu usein muutoksia toimitusalueessa ja saapuu lisähakemuksia. Näiden takia joudutaan tiedottamista täydentämään ja tiedottamaan tarvittaessa kuten alkukokouksesta. Maanomistajille lähetettävään kokouskutsuun on liitettävä kopio järjestelysuunnitelmasta eli kartasta ja selostuksesta. 16.7.3 Järjestelysuunnitelman esittely, muistutukset ja vaatimukset Toimitusinsinööri esittää karttaa apuna käyttäen järjestelysuunnitelman. Sidosryhmät esittelevät omat suunnitelmansa ja toteutuksen rahoituksen. Tarvittaessa varataan riittävästi aikaa järjestelysuunnitelmaan tutustumiseen. Tämän jälkeen ryhdytään kuulemaan maanomistajien muistutuksia (muutosvaatimuksia) järjestelysuunnitelmaan. Tarvittaessa vaatimukset kuullan jokaisen esitetyn tien osalta erikseen. Muistutukset kirjataan pöytäkirjaan ja niiden osalta suoritetaan tarvittavat maastokatselmukset ja täydentävät arkistotutkimukset. Mikäli muistutusten määrä ja laatu ovat sellaisia että toimitusinsinööri katsoo muutoksenhaun sallimisen pelkän järjestelysuunnitelmasta annettavan päätöksen johdosta tarkoituksenmukaiseksi, ei vaatimuksia muista toimitukseen kuuluvista asioista ryhdytä kuulemaan. Mikäli tässä yhteydessä muutoksenhakua ei sallita, voidaan tässä vaiheessa kuulla vaatimukset myös muista toimitukseen kuuluvista asioista. 16.7.4 Toimitusmiesten päätökset Muistutusten kuulemisen sekä tarvittavien katselmusten ja selvitysten jälkeen toimitusmiehet päättävät järjestelysuunnitelmasta sekä muista toimitukseen kuuluvista asioista. 16.7.4.1 Järjestelysuunnitelman vahvistaminen Pöytäkirjaan tai sen liitteeksi aiemmin otettu järjestelysuunnitelma muodostaa pohjan päätökselle eikä sitä enää toisteta. Perusteluissa otetaan kantaa järjestelysuunnitelmasta esitettyihin muistutuksiin. Kukin muistutus käsitellään erikseen ja joko hylätään taikka hyväksytään kokonaan tai osittain. Jos kaikki muistutukset tulevat hylätyiksi, järjestelysuunnitelma vahvistetaan sellaisenaan. Mikäli järjestelysuunnitelmaa muutetaan muistutusten vuoksi, se vahvistetaan perusteluissa todetulla tavalla muutettuna. Vahvistettu järjestelysuunnitelma sisältää ne päätökset, joihin toimitusinsinöörin sen salliessa voidaan YksTL 51.3 §:n mukaan hakea muutosta toimituksen kestäessä. Mikäli muutoksenhaku sallitaan, ei muita päätöksiä anneta. Järjestelysuunnitelman mukaisten teiden osalta tehdään tarvittavat päätökset tienpidon osittelusta (YksTL 22-25 §§). Toimituksessa voi tulla määrättäväksi sekä YksTL 33 §:n mukaisista tieoikeuksien perustamisista aiheutuvista menetyksistä että YksTL 24 §:n mukaisista rakentamiskustannuksista. Maan luovuttamisesta tulee määrättäväksi korvauksia lähinnä "sivuteiden" osalta, ellei sivutien paikalla ole ollut aiemmin perustettuja oikeuksia tai ellei sivutie korvaa muuta saman kiinteistön alueella olevaa aiemmin perustettua oikeutta. Oikeuskäytännön (KKO 1993:141) mukaan myös perustettaessa oikeus maastossa olevan mutta sellaisen tien, johon muulla kuin maanomistajalla ei ole ollut oikeutta, paikalle, on korvaus maan luovuttamisesta pääsääntöisesti määrättävä. Kuitenkin voitanee ainakin merkittävimpien ja eniten liikennöityjen maastossa olevien teiden osalta katsoa ilmeisesti edellytetyn, ettei korvausta makseta. Näin ainakin, mikäli rasitetut ja oikeutetut kiinteistöt tarvitsevat samaa tietä vastavuoroisesti toistensa alueilla. Haitankorvauksia saattaa tulla määrättäväksi lähinnä tiestä rakennuspaikoille mahdollisesti aiheutuvien (immisio)haittojen osalta. Erityisesti mikäli ennestään käytetylle tielle ohjataan uutta liikennettä, on otettava huomioon rasittavuuden lisääntymisestä mahdollisesti aiheutuva haitta. Haitankorvausta määrättäessä on otettava huomioon naapuruussuhteita koskeva yleinen sietovelvollisuus. Naapurusten, myös "tienaapurin", on siedettävä yleisesti ja paikallisesti tavanomaiset ja kohtuulliset haitat. Kun toisaalta huomattava haitta jo estää tien perustamisen kokonaan, tullevat haitankorvaukset harvoin määrättäviksi. Sietämisvelvollisuudesta katso myös laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994) 4 § ja 12 §. Rakentamiskustannusten korvauksia voi tulla määrättäväksi niiden kiinteistöjen maksettavaksi, jotka saavat oikeuden sellaiseen maastossa olevaan viimeisen 15 vuoden aikana rakennettuun tiehen, johon tai jonka paikalla olleeseen tiehen kiinteistöllä ei aiemmin ollut oikeutta. Jos kiinteistölle on johtanut toimituksessa lakkautettu toinen rakennettu tieyhteys, ei kiinteistölle yleensä tieoikeuden siirtymisestä eri paikkaan kuitenkaan aiheudu sellaista hyötyä, josta seuraisi velvollisuus osallistua rakentamiskustannuksiin. 16.7.4.4 Tiekuntien perustaminen Ainakin niiden teiden osalta, joita vastaaville entisille tielle oli aiemmin perustettu tiekunta, on syytä todeta entinen tiekunta voimassa olevaksi. Tässä yhteydessä on kuitenkin tarkasteltava tarpeet tiekuntien yhdistämisiin tai jakamisiin. Hakemuksesta vireille tulleissa toimituksissa päätetään toimituskustannuksista YksTL 47 §:n mukaan. Jos toimitus hakemuksesta riippumatta on ollut yleisen edun vaatima, voidaan toimituskustannukset tai osa niistä maksaa valtion varoista toimitusmiesten päätöksen mukaisesti. Muutosta saa hakea toimituskustannusten ositteluun, mutta ei siihen osuuteen, mitä maksetaan valtion varoista. Siltä osin on toimitusmiesten päätös pysyvä (YksTL 38c.3 §). Maanmittaustoimiston määräyksestä tehdyn toimituksen kustannukset maksetaan valtion varoista. Varsinaisten järjestelysuunnitelmaan kuuluvien asioiden lisäksi välttämättä käsiteltävien toimenpiteiden kuten tienpidon osittelun, tiekuntien perustamisten ja rajankäyntien kustannukset tulevat maksettavaksi valtion varoista. Jos kuitenkin yleisen edun mukaan määräytyneen toimitusalueen ulkopuolisen kiinteistön omistaja samassa yhteydessä vaatii tieoikeuden perustamista, eikä se ole yleisen edun vaatimaa, hakemus voidaan käsitellä toimituksessa mutta tällöin toimituskustannukset siltä osin kuuluvat vaatimuksen esittäjän maksettaviksi. Esimerkiksi saarikiinteistön omistaja haluaa uuden kulkuoikeuden perustamista toimitusalueen kautta tai olemassa olevan tiekunnan tien, jonka sijainti ja osakkaat eivät toimituksessa ratkaisevasti muutu, uuden erikseen vaatimuksesta laaditun tieyksikkölaskelman kustannukset eivät kuulu valtion varoista maksettaviksi. 16.8 REKISTERÖINTI JA LOPPUTOIMET Uudet käyttöoikeusyksiköt on jo muodostettu normaalisti järjestelysuunnitelmaa laadittaessa JAKO:on avatussa toimituksessa maastotietokantaa hyväksi käyttäen. Myös entiset käyttöoikeusyksiköt "on siirretty oikeille paikoilleen". Rekisteröintiä valmisteltaessa tehdään ainoastaan loppukokouksen vaatimat muutokset. Kiinteistörekisteriin tehdään jokaisen toimitusalueella olevan kiinteistön kohdalle otsikon "maanmittaustoimitukset ja muut rekisteröintitehtävät" alle joko merkintä "Alueellinen yksityistietoimitus koko rekisteriyksiköllä" tai "Alueellinen yksityistietoimitus rekisteriyksikön osalla". Lisäksi tulee kohdekiinteistöjen kohtaan "rasitteita ja käyttöoikeuden rajoituksia" tehdä muutetun tai yleismaininnalla lakkautetun tieoikeuden tai rasiteoikeuden osalta merkintä esim. "Alueellinen tietoimitus, tieoikeudet lakanneet." Tällöin ko. merkintä näkyy kokonaisuudessaan vain virka- ja arkistotutkimusmallissa, ei asiakasmallissa. Tämä tapahtuu ohjelmallisesti ilman eri toimenpiteitä silloin, kun toimitus koskee koko kiinteistöä. Jos toimitus koskee vain kiinteistön osaa, tulisi tieoikeudet lakkauttaa "manuaalisesti". Samoin tulee käsitellä myös toimitusalueen ulkopuoleiset vastarasitteet, jos toimitusalueen rasitteen poistaminen aiheuttaa merkinnän tekemisen toimitusalueen ulkopuolisen kiinteistön kohtaan. Tarkistetaan rekisteröitävyys, haetaan arkistotunnus ja rekisteröidään. Lopputoimenpiteet(merkintöjen teko ja tapahtumaluettelon tulostus) sekä kopioiden lähettäminen (KMA 58 § ja YksTA 4 §):
|