Päivitetty 21.05.2010

 

       

TOIMITUSMENETTELYN KÄSIKIRJA TMK

ALKUUN

4 HALKOMINEN 

4.1 YLEISTÄ

4.1.1 Halkomisen määritelmä

Halkomisessa tila jaetaan määrättyjen osuuslukujen suhteessa kahdeksi tai useammaksi tilaksi.

Yhteishalkomisessa jaetaan samassa toimituksessa useita samoille omistajille kuuluvia tiloja.

4.1.2 Halkomisen edellytykset

KML 47 §

Kiinteistörekisterin yksiköistä ainoastaan tila voidaan jakaa halkomalla. Mikäli muu kiinteistö kuin tila (esim. lunastusyksikkö) täytyy halkoa, on kiinteistörekisterin pitäjän ensin KRL 3.3 §:n nojalla tehtävällä päätöksellä muutettava kiinteistön laatu (laji) tilaksi.

Myös tietyntyyppisten tilojen halkomista on rajoitettu. Koskitilaa, eli vesivoiman hyödyntämistarkoitukseen erotettua pääosin vesialuetta käsittävää tilaa, ei saa jakaa halkomalla. Myöskään muunlaista pääosin vesialuetta käsittävää tilaa ei saa jakaa halkomalla, ellei jakamiselle ole olemassa KML 137 §:n 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä. Edellytyksistä katso TMK:n  kohta 13.2.2 .

Halkomisessa on noudatettava KML 32 - 36 §:ssä säädettyjä osittamisrajoituksia (KML 53 §). Varsinaisesti osittamisrajoituksia ei tule tutkia toimituksen edellytyksistä annettavan päätöksen yhteydessä, vaan ne on otettava huomioon jakosuunnitelmaa laadittaessa. Osittamisrajoituksista, ks. TMK 1.16 .

4.1.3 Yhteishalkomisen erityisedellytykset

KML 47, 48 §, KMA 27 §
 
Yhteishalkominen tehdään kahdella tai useammalla tilalla, joilla on samat omistajat ja jotka sijaitsevat samassa kunnassa. Kunkin yhteisomistajan eri tiloista omistamien osuuksien ei tarvitse olla samansuuruisia

Kaikkien osakkaiden on sovittava halkomisen suorittamisesta yhteishalkomisena. Jos kuitenkin yhteishalkominen on toimitusmiesten mielestä tarpeen, riittää yhdenkin osakkaan vaatimus.

Yhteishalkomisen säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun halottavilla tiloilla on pääasiassa samat omistajat (KML 47.3 §). Jos kaikki asianosaiset sopivat, osaomistaja voi saada hänelle muodostettavaan tilaan tiluksia myös sellaisesta tilasta, johon hänellä ei ollut osuutta.

4.1.4 Halkomisen jakoperuste

KML 49 §

Halkomisessa jakoperusteena on jaettavan tilan kunkin osaomistajan omistusosuutta kuvaava murtoluku. Tämä omistusosuus selviää  useimmiten lainhuudosta. Jos osaomistajille on myönnetty yhteinen lainhuuto, voidaan toimituksessa eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain (180/58) perusteella katsoa, että kukin osaomistaja omistaa tilasta yhtä suuren määräosan. Mikäli yhteinen lainhuuto on myönnetty jakamattoman kuolinpesän osakkaille, ei halkomista kuitenkaan voida
toimittaa ennen perinnönjakoa.

Eräissä tapauksissa halkomisen jakoperusteeksi voidaan ottaa nautinta (TMK 1.17.2 ).

Halkomisessa ei välttämättä jaeta kaikkien osaomistajien osuuksia erilleen vaan ainoastaan niiden osaomistajien osuudet, jotka sitä erikseen pyytävät. Toisaalta tilan omistaja tai osaomistaja voi määrätä oman omistusosuutensa jaettavaksi hänen itsensä määräämän jakoperusteen mukaan.

4.1.5 Halkomisen jakotavat

KML 50 § ja KML 232.1.13 §

Halkominen voidaan toimittaa olosuhteista tai asianosaisten sopimuksesta johtuen kahdella eri tavalla, joko kokonaisarvo- tai tilushalkomisena.

KML 50.2 §:ssä tarkoitetussa kokonaisarvohalkomisessa tila jaetaan siten, että jakamisessa otetaan huomioon kaikki kiinteistöön kuuluva omaisuus, siis tilusten lisäksi esimerkiksi rakennukset sekä puusto ja muu kasvillisuus. Kullekin jako-osakkaalle muodostetaan sellainen kiinteistö, jonka arvo suhteessa muille jako-osakkaille muodostettavien kiinteistöjen arvoihin vasta jakoperustetta.

Jos asianosaiset eivät sovi jakotavasta, kokonaisarvohalkominen voidaan suorittaa, mikäli se on tarpeen tarkoituksenmukaisen halkomistuloksen saamiseksi. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota asianosaisten henkilökohtaisiin toivomuksiin muun muassa tilikorvausten maksuvalmiuden ja tilusten käyttöhalukkuuden osalta.

Elleivät asianosaiset sovi halkomisen toimittamisesta kokonaisarvohalkomisena tai ellei muuten ole olemassa KML 50.2 §:ssä säädettyjä edellytyksiä kokonaisarvohalkomisen toimittamiselle, on halkominen toimitettava KML 50.1 §:ssä tarkoitettuna tilushalkomisena. Tilushalkomisessa tilan maatilukset jaetaan jyvityksen ja jakoperusteen mukaan ja muusta kiinteistöön kuuluvasta määrätään korvaukset.

Toimitusten edellytyksistä tehtävän päätöksen yhteydessä on päätettävä halkomisen jakotavasta. Jakotavasta annettuun päätökseen saa hakea muutosta toimituksen kestäessä.

4.1.6  Tilaosuuksien yhdistäminen

KML 48.2 §

Jos yhteishalkomisen osakas pyytää tilaosuuksiensa yhdistämistä ja jos KML 17 luvun edellytykset yhdistämiselle ovat olemassa, asia sisällytetään jakosuunnitelmaan. Erillistä päätöstä yhdistämisestä ei siis tehdä. Toimitusinsinöörin on kuitenkin viipymättä ilmoitettava siitä käräjäoikeudelle (KML 290a.2 §), ks. TMK 1.25.11 .

4.1.7  Halottavasta tilasta luovutettujen määräalojen käsittely

Jos halkomisen kohteena olevasta tilasta on luovutettu määräala, se on lohkottava ja lohkominen rekisteröitävä ennen jakosuunnitelmasta tehtävää lopullista päätöstä.

Jos määräala on luovutettu jonkin osakkaan osuudesta, se on luettava hänen tilusosuuteensa (KML 37.2 §). Näissä tapauksissa määräala saadaan lohkoa halkomisen yhteydessä vasta sen jälkeen, kun jakosuunnitelma on laillistunut ja halkomalla muodostetut kiinteistöt on rekisteröity KML 54.3 §:n nojalla ennen toimituksen lopettamista.

4.1.8 Halottavan tilan yhteismetsäosuuden käsittely

YhteismetsäL 17 §, ks. TMK 1.13.3.

4.1.9 Halkomisen käytännön toteutus

Halkominen tehdään JAKO-sovelluksella, jonka ajantasaiset ja yksityiskohtaiset käyttöohjeet löytyvät Maanmittauslaitoksen intranet-sivuilta (http://jakoinfo/fi_fi/jakoyhteiset/index.html - vain sisäiseen käyttöön).

4.2 KOKONAISARVOHALKOMINEN

4.2.1  Menettely ja vaiheisuus yleisesti

KML 50.2 §, 54 §

Kokonaisarvohalkomisen tavoitteena on muodostaa kullekin osakkaalle tila, joka kokonaisarvoltaan vastaa hänen omistamaansa osuutta . Tällöin alkuperäisen halottavan tilan kokonaisarvo ei yleensä ole sama kuin uusien tilojen kokonaisarvojen summa.

Kokonaisarvohalkominen on oikeudellisesti tarkastellen kaksivaiheinen kiinteistötoimitus. Ensimmäisessä vaiheessa vahvistuu päätös halkomisen jakotavasta ja toinen vaihe käsittää toimituksen suorittamisen loppuun. Ks. kuitenkin KML 232.2 §.

Toimitusprosessia voidaan tarkastella myös tehtäväkokonaisuuksittain esimerkiksi seuraavasti.

1. Valmistelu ( ks. TMK 8.2.7 )

2. Halkomistoimitus (TMK 4.1.2-4 )

2.1 Toimituksen alkutoimet

  1. selostus halkomisesta ja sen etenemisvaihtoehdoista (TMK 4.1.5 )
  2. jakotapaa koskevien vaatimusten kuuleminen
  3. arviointiperiaatteiden ja alustavien arviointitietojen esittely (vrt. KMA 65-66 §)
  4. päätös edellytyksistä ja jakotavasta (KML 50.2 ja 232.1 §)
  5. valitusosoitus (KML 232.1 § kohta 13)

2.2 Jakosuunnitelma  

  1. jakosuunnitelman valmistelu (KML 188 §, KMA 47, 52, 54, 65 §)
    1. toimituskartta
    2. arvioinnin lähtötiedot
  2. kartan ja arvioinnin esittely
  3. jakosuunnitelmaa koskevien toivomusten kuuleminen
  4. jakosuunnitelman laadinta
  5. jakosuunnitelman selostus
  6. muistutusten kuuleminen
  7. osuudet yhteisiin, rasitteet ym. (KML 54, 132, 134-136,148-152 §, YhteismetsäL 17 §)
  8. päätös jakosuunnitelmasta
  9. valitusmahdollisuus (KML 232.2 §)

2.3 Jakosuunnitelman täytäntöönpano

  1. selostus jakorajankäynneistä ym.
  2. korvausten määrääminen maksettavaksi (KML 202-206, KMA 66-67 §, TMK 1.19 )
  3. tilusten haltuunottoajankohdan määrääminen (KML 186.1 §,)
  4. tilusten toimituskustannusten käsittely
  5. valitusosoitus

3. Lopputoimenpiteet

  1. asiakirjojen valmistus
  2. rekisteröinti
  3. otteet ja ilmoitukset
  4. laskutus
  5. arkistointi

4.2.2  Toimituskartta ja arvioinnin lähtötiedot

Tilusten kartoittaminen: KML 188 §, KMA 47, 52, 54 §,  määräykset 59N/97 ja MML 3/012/2004. Arviointi: KML 199-200 §, KMA 62 - 65 §

Kartoitusvaihe poikkeaa tilushalkomisesta siten, että kuviointi tehdään arviointia eikä jyvitystä varten. Esimerkiksi viljellyillä mailla on erotettava edelleen tuottokyvyltään selvästi toisistaan eroavat kuviot. Metsäalueiden osalta tavoitteena on selvitä yhdellä, ennen jakosuunnitelmaa tehdyllä puustonarvioinnilla. Metsäalueet kuvioidaan samoin periaattein kuin metsäsuunnitelmat.

Arviointitiedot on dokumentoitava. Ks. Korvausarviointimenettelyn toimintaohje: http://wwwi.nls.fi/intra/kekenet/arviointiforum/Korva_toimintaohje.doc (vain sisäiseen käyttöön).

Yhteisalueosuuksien ja yhteisten erityisten etuuksien arvioiminen tulee tarpeelliseksi, jos osuudet niihin annetaan jakoperusteesta poikkeavalla tavalla.

4.2.3  Jakosuunnitelma 

KML 51 - 54 §, KMA 26 - 28 §, 52 §

Pääjaottelun mukaan kiinteistöt soveltuvat maa- ja metsätalouteen, asumiseen, vapaa-ajan viettoon sekä erityistarkoituksiin. Maa- ja metsätalouskiinteistöillä on puolestaan useita mahdollisia käyttötarkoituksia.

Muodostettavien käyttöyksiköiden luonne riippuu lähtötilanteesta ja osakkaiden toivomuksista.
  
Käyttömahdollisuudet

Sekä halottavalla tilalla että siitä muodostetuilla tiloilla voi olla myös useita käyttötarkoituksia tai ainakin useita käyttömahdollisuuksia. Tämä on otettava arvioinnissa huomioon.

Samankin omistajan kannalta kiinteistön arvo voi olla erilainen sen mukaan, mitä tarkastelutapaa painotetaan. Esimerkiksi halkomisessa omistaja muodostaa käsityksen kiinteistönsä arvosta kauppa-arvon perusteella silloin, kun hän aikoo luovuttaa sen pois lähiaikoina. Jos hän puolestaan aikoo viljellä tilaa, hän muodostaa käsityksen toimituksessa saamansa kiinteistön arvosta tulevaisuudessa antaman tuoton mukaan. Vaikka esim. rakennusten osalta omistaja muodostaa käsityksen rakennuksen arvosta oman käyttönsä perusteella, ei tätä voida ottaa arviointiperusteeksi.

Tavallisesti tila muodostuu useista omaisuusosista. Esimerkiksi maatilaan voi sisältyä pellon ja metsän ohella asuin- ja talousrakennuksia ja niiden tontteja, rantatontteja ja muita rakennuspaikkoja, ainesmaan ottoalueita ja vesialueita. Puusto sisältyy yhtenä omaisuusosana yleisesti metsään, tontteihin ja ainesmaanottoalueisiin. Koska kokonaisten maatilojen omaisuusrakenne on hyvin tapauskohtaista, ei maatilojen hintasuuruusluokkatietoa tarkempi arviointi ole mahdollista kokonaisarvona vaan vaatii pohjakseen eri arvotekijöiden inventoinnin.  Monessa muussakin kohteessa kokonaisarvohalkomiseen liittyvä arviointi on peruslähtökohdiltaan omaisuusosien arviointia. JAKOlla työskenneltäessä on yksinkertaisempaa, jos kartalla olevat arvokohteet (kuviot) korjataan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa vastaamaan arvo-osien omaisuusosa-arvoa. Lopuksi on tarkistettava, vastaako osien summa kokonaisuutta ja tehtävä tilanteesta riippuen kokonaisarvon alennus tai korotus.

Rajansovituksessa on muistettava lisäksi, että pinta-ala vaikuttaa yksikköhintaan erityisesti tonttien osalta.

Halkomisen lopputulos

Kokonaisarvohalkomisessa arvioidaan siis pääsääntöisesti jakosuunnitelman mukaisten tilojen käypiä hintoja. Käypä hinta kuvaa yhdellä luvulla tietyn osakkaan jaon lopputuloksen ja sitä verrataan muiden osakkaiden vastaavaan lopputulokseen. Kun on kysymys vertailusta maantieteellisesti samalla alueella ja omaisuus koostuu usein lähes samoista omaisuusosista,  voidaan tinkiä jonkun verran tulosten absoluuttisesta tarkkuudesta jos suhteellinen tarkkuus on riittävä. Eli sitä tarkempaan arviointiin on pyrittävä, mitä enemmän muodostetut tilat poikkeavat toisistaan.


Korvausarviointi
 
Kokonaisarvohalkomisessa ei yleensä ole tarpeen suorittaa tilushalkomiselle tyypillistä korvausarviointia. Osittelusta poikkeaminen selviää euromääräisenä jo jakosuunnitelmasta.

Esittäminen

Jakosuunnitelma sisältää ehdotuksen siitä, miten toimitusmiehet ovat suunnitelleet jaon kokonaisuudessaan toimitettavaksi. Jakosuunnitelman selostamisen jälkeen on asianosaisille varattava riittävästi aikaa muistutusten jättämiseen.

Muistutusten johdosta toimitusmiehet tekevät tarpeelliset korjaukset. Tätä seuraa usein uusi asianosaisten kuuleminen ja mahdollisesti vielä senkin jälkeen tehdään muutoksia. Tehtyjen muistutusten käsittelyn jälkeen tehdään päätös siitä, miten halkominen toimitetaan.

Jakosuunnitelman täytäntöönpano

Jakosuunnitelman täytäntöönpano tapahtuu kuten tilushalkomisessa, ks. kohta 4.3.3.

4.2.4  Osittelusta poikkeaminen

KML 51-52 §, 205 §

Lähtökohtana on, että jakoperusteesta poikkeamista tapahtuu vain erityisistä syistä. Mahdollisimman pienten poikkeamien periaatetta puoltavat myös korvauksiin liittyvät verotuskysymykset.

Vaikka asianosaisten sopimusvapaus koskee myös jakoperusteesta poikkeamista, ei jako-osakkaan koko osuutta voi halkomisessa muuttaa korvaukseksi. Tilanne on hoidettavissa myymällä osuus.

4.3 TILUSHALKOMINEN

4.3.1 Menettely ja vaiheisuus yleisesti

KML 54 §

Tilushalkominen on yleensä kaksivaiheinen kiinteistötoimitus. Poikkeustapauksessa tilushalkominen voidaan suorittaa kolmivaiheisena .

Toimituksen ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan toimituksen edellytykset sekä annetaan päätös jakotavasta.

Toimituksen toisessa vaiheessa käsitellään muut toimitukseen kuuluvat asiat eli yleisimmin:

  1. tarpeelliset muut toimitukset kuten rajankäynti;
  2. jakosuunnitelma; sekä
  3. jaon täytäntöönpano

Jos esimerkiksi toimituksen riitaisuuden tai jakosuunnitelman suuren harkinnanvaraisuuden vuoksi on tarkoituksenmukaista, toimitus voidaan suorittaa kolmivaiheisena siten, että jakosuunnitelma lopullisten korvausten osalta ja jaon täytäntöönpano jätetään kolmanteen vaiheeseen.

4.3.2 Jakosuunnitelma

Jakosuunnitelmassa käsiteltävät asiat on lueteltu KML 54.1 §:ssä.

4.3.2.1 Jakosuunnitelman valmistelu

Säännökset ja ohjeet:

  1. tilusten kartoittaminen: KML 188 § ja KMA 47, 52 ja 54 § ja määräykset 59N/97 ja MML 3/012/2004, TMK 8.2.7
  2. jyvitys: KML 195 - 198 §, KMA 62 - 65 § ja TMK 1.18  
  3. yhteisten alueiden erottaminen: KML 132 §, 134 - 136 §
  4. tilusten sijoittaminen: KML 52 §
  5. rasitteet: KML 154 - 167 § ja TMK 1.14
  6. korvaukset: KML 199 - 201 § ja TMK 1.19

Jakosuunnitelman valmistelussa toimitusmiesten on laadittava selitelmä (JAKOssa Toimituksen lähtötilanne), joka osoittaa jaettavat tilukset pinta-aloineen ja niiden jyvityksen. 

Selitelmä on tarkoituksenmukaista esittää asianosaisten nähtäväksi jo ennen jakosuunnitelmaa. Asiakirjan esittämisen jälkeen toimitusmiesten on selvitettävä asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet, asianosaisten todelliset tilusten käyttömahdollisuudet sekä valmiudet tilikorvausten maksamiseen.

Jakosuunnitelma on laadittava niin, että KML 32 - 34 §:n mukaiset osittamisrajoitukset tulevat huomioon otetuiksi.

4.3.2.2 Jakosuunnitelman käsittely

KML 54 § ja KMA 26 - 28 §
 
Kun toimitusmiehet ovat kokouksessa esittäneet asianosaisille jakosuunnitelman, asianosaisille on varattava aikaa esittää jakosuunnitelmaan muistutuksia. Muistutukset voidaan jättää joko toimituskokouksessa suullisesti tai toimituskokouksen ulkopuolella kirjallisesti.

Muistutusten vastaanottamisen jälkeen toimitusmiesten on tehtävä päätös muistutusten huomioon ottamisesta.
 
Jakosuunnitelmasta on toimitusasiakirjoihin laadittava tarpeelliset asiakirjat, joista ilmenee:

  1. jaettava tila;
  2. uusien yhteisten alueiden osalta:
    1. käyttötarkoitus,
    2. yhteiseen alueeseen otettavat tilukset,
    3. osakasluettelo ja
    4. yhteiseen alueeseen kohdistuvat rasiteoikeudet; sekä
  3. kunkin muodostettavan tilan osalta:
    1. omistaja,
    2. omistusoikeusnäyttö,
    3. jakoperuste,
    4.  tilaan kuuluvat tilukset,
    5. tilan osuus yhteisiin alueisiin ja osuuksien jyvitysarvo,
    6. tilaan kohdistuvat rasiteoikeudet ja
    7. yhdistelmä korvauksista ja määräykset korvauksen maksamisesta.

Elleivät korvausten arvioinnin perusteet ja tilien laskeminen ilmene toimituspöytäkirjasta, on laadittava erillinen arviokirja korvauksista (JAKOssa korvauslaskelma). Tästä huolimatta korvausten yhdistelmä on merkittävä jakosuunnitelma- asiakirjaan.

4.3.3 Jakosuunnitelman täytäntöönpano

Jakosuunnitelman täytäntöönpanoon kuuluu:

  • jakosuunnitelmassa arvioitujen korvausten määrääminen maksettavaksi (KML 202 - 206, KMA 66 - 67 §, TMK 1.19 );
  • tilusten haltuunotonajankohdan määrääminen (KML 186.1 §); sekä
  • jakorajojen maastoon merkitseminen (KML 185 §).