TOIMITUSMENETTELYN KÄSIKIRJA TMK

ALKUUN

6 VESIJÄTÖN, YHTEISEN ALUEEN JA ULKOPALSTAN LUNASTAMINEN

6.1 VIREILLETULO 

Toimitus tulee vireille kiinteistön, yhteismetsän, yhteisen alueen tai toimituksessa kiinteistöksi muodostettavan määräalan omistajan hakemuksesta. Lunastusta voivat hakea myös lunastettavan vesijätön omistaja tai yhteisen alueen osakkaat, jos vesijättöä tai yhteistä aluetta voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä (KML 60, 61, 66 §). Ulkopalstan lunastamista voi hakea viereisen kiinteistön omistaja (KML 61a §). Järjestäytyneen yhteisen alueen omistajien lunastusvaatimuksen tulee perustua yhteisaluelain (758/89) mukaisesti osakaskunnan kokouksessa tehtyyn päätökseen. Jos yhteinen alue ei ole järjestäytynyt, kaikkien osakkaiden tulee hakea toimitusta. Lunastusvaatimus voidaan vielä toimituksessa tehdä toimitusinsinöörille (KMA 15 §).

6.2 YLEISET EDELLYTYKSET

Yhteinen vesijättö on kahteen tai useampaan kiinteistöön kuuluva vesijättöalue. Se voi olla syntynyt isojaossa kylän (jakokunnan) yhteiseksi jääneestä vesialueesta tai alkuaan talolle tai tilalle kuuluneesta yksityisestä vesialueesta, joka tilan osittamisen (lohkominen, halkominen) yhteydessä on muodostunut yhteiseksi vesialueeksi.
Kiinteistön yksityisellä vesijätöllä tarkoitetaan sellaista vesijättöä, joka on muodostunut kiinteistölle kuuluneesta yksityisestä vesialueesta.

Jos tilussijoitus voidaan korjata tilusvaihdolla, on lunastamisen sijasta suoritettava tilusvaihto.  Tilusvaihto voidaan tällöin suorittaa ilman omistajien suostumusta, vaikka pakollisen tilusvaihdon edellytyksiä ei olisi olemassa (KML 64 §). 

Jos tilusvaihdon edellytykset ovat olemassa, mutta hakija ei tilusvaihdon suorittamiseen suostu, hän voi KML 178.2 §:n mukaisesti luopua hakemuksesta. Tällöin toimitus raukeaa, ellei kukaan muu hakemiseen oikeutettu (esim. vesijätön omistaja) vaadi toimituksen jatkamista tilusvaihtona. Lunastaminen ei saa aiheuttaa haittaa kiinteistöjärjestelmän selvyydelle eikä huomattavaa haittaa kenellekään asianosaiselle (KML 64 §). Lunastettavan vesijätön tulee olla kiinteistön kohdalla (KML 60.1 §). Lunastettavan muun yhteisen alueen ja ulkopalstan tulee rajoittua kiinteistöön (KML 61, 61a §). Kiinteistöjärjestelmän selvyysvaatimuksen perusteella voitaneen katsoa, että vesijätönkin tulee aina myös rajoittua lunastavaan yksikköön.  Lunastaminen ei saa vaikeuttaa asemakaavaan sopeutuvien kiinteistöjen muodostamista (KML 64 §).

Yhteistä vesijättöä pidetään vesijättönä siksi kunnes se on kiinteistötoimituksessa muodostettu yhdeksi tai useammaksi kiinteistöksi taikka liitetty olemassa oleviin kiinteistöihin. Tällaisen toimenpiteen suorittamisen jälkeen alue ei enää ole kiinteistönmuodostamislaissa tarkoitettua vesijättöä (HE 175/2003).

6.3  VASTAANOTTAVAN YKSIKÖN LAATU

Lunastettava alue voidaan siirtää kiinteistöön, yhteiseen alueeseen, yhteismetsään tai sellaiseen määräalaan, joka toimituksen yhteydessä muodostetaan kiinteistöksi (KML 66 §).

6.4 EDELLYTYKSET LUNASTUKSEN KOHTEEN MUKAAN

Yhteinen vesijättö, KML 60.1 §

1. vesijättö vaikeuttaa huomattavasti kiinteistön käyttöä tai
2. vesijättöä voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä.

Yksityinen vesijättö , KML 60.1, 293a  §  

1. vaikeuttamis- ja tarkoituksenmukaisuusedellytys kuten yhteisellä vesijätöllä;
2. yksityinen vesijättö on syntynyt lunastavan kiinteistön muodostamisen jälkeen; tai
3. lunastava kiinteistö on muodostettu ennen 1.1.1997 ja vesijättö on muodostunut jollekin kiinteistölle yksityisesti kuuluneesta vesialueesta ennen 1.1.1997.
   

Vähäinen erillinen vesijättö , KML 60.2 §

1. voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain siihen rajoittuvan kiinteistön yhteydessä.

Yhteiset alueet, KML 61 §

1. ei ole yhteismetsää, yhteistä vesijättöä, yhteistä vesialuetta eikä yhteistä koskea;
2. yhteinen alue vaikeuttaa huomattavasti kiinteistön käyttöä tai yhteistä aluetta voidaan
   tarkoituksenmukaisesti käyttää vain siihen rajoittuvan kiinteistön yhteydessä.

Ulkopalsta, KML 61a §

1. kiinteistölle kuuluva palsta on toisen kylän rajojen sisäpuolella;
2. palstan arvo on vähäinen tai se on muodoltaan ja sijainniltaan sellainen, että:
1. omistaja ei voi sitä tarkoituksenmukaisesti käyttää ja
2. se vaikeuttaa siihen rajoittuvien tilusten käyttöä

6.5  MENETTELY 

Lunastettu alue siirretään lunastajan omistamaan kiinteistöön (KML 63 §).

6.6  LUNASTETTAVAN ALUEEN ARVON MÄÄRITYS

KML 200 §, TMK 1.18

6.7 KIINNITYKSET JA ERITYISET OIKEUDET

Siirretty alue vapautuu vastaamasta luovuttavaan kiinteistöön kohdistuvista panttisaamisista ja muista niihin verrattavista rasituksista.  Jos alueeseen kohdistuu rasiteoikeus taikka vuokra- tai muu erityinen oikeus, järjestellään toimituksessa tällaisen oikeudenhaltijan asema. Tilanteesta riippuen kysymykseen voi tulla oikeuden jättäminen edelleen voimaan, sen lakkauttaminen tai lunastaminen taikka muunlainen järjestäminen.  Samalla määrätään korvaus oikeudenhaltijalle järjestämisestä aiheutuvasta vahingosta. Vastaanottavan kiinteistön vastaamat oikeudet laajenevat koskemaan myös siirrettyä aluetta (KML 65.1 §). 

Kirjatun erityisen oikeuden (esim. vuokraoikeus tai eläkeoikeus) kohdistuminen siirrettyyn alueeseen vaatii oikeuden haltijan suostumuksen. Oikeuden etusija lasketaan toimitusinsinöörin kirjaamisviranomaiselle tulleen ilmoituksen ajankohdan mukaan (KML 65.2 §).

6.8 TOIMITUSASIAKIRJA 

Lunastettavat tilukset ja niistä maksettavat korvaukset todetaan toimitusasiakirjoissa.

6.9  KORVAUSTEN MAKSAMINEN

KML 206 §, TMK 1.19.6 .

6.10  LAINHUUDATUS

Lunastetun alueen saannolle on haettava lainhuuto. Lainhuudatusaika alkaa siitä, kun toimitus on merkitty kiinteistörekisteriin (MK 11:3:1 §).

7  TONTIN JA RAKENNUSPAIKAN OSAN LUNASTAMINEN