|
Maanmittaustoimitukset muodostavat osan Maanmittauslaitoksen palveluista. Eniten tehdään lohkomistoimituksia, mutta joukkoon mahtuu myös vaativia lunastuksiin liittyviä arviointitoimituksia. Nykylain mukaan arviointitoimituksia tekevällä toimitusinsinöörillä on oltava maanmittausalan diplomi-insinöörin tutkinto. Maanmittauslaitos on vuoden 2009 aikana laatinut maanmittaustoimituksia koskevan strategian, jonka tarkoituksena on asettaa toimitustuotannon visio vuodelle 2020. Visio määrittelee strategiset kehittämishankkeet, jotka on toteutettava tai käynnistettävä vuoteen 2015 mennessä. Riittääkö kelpoisuusjärjestelmä korvaamaan lain vaatimukset? Strategiassa on paljon hyvää ja on hienoa, että Maanmittauslaitoksessa tehdään pitkän tähtäimen suunnitelmia toiminnan kehittämiseksi. Strategiassa on sellaisiakin kohtia, jotka saavat nuoren diplomi-insinöörin huolestumaan sekä itsekkäistä että ammatillisista syistä. Strategiassa mainitaan, että lainsäädännöstä ehdotetaan poistettavaksi vaatimukset koulutustason mukaisista tehtävistä. Tutkintovaatimusten sijaan osaaminen on tarkoitus varmistaa tutkintoon, sisäiseen ja ulkoiseen täydennyskoulutukseen sekä tehtäväkiertoon perustuvalla toimitusinsinöörien kelpoisuusjärjestelmällä. Osaajien houkuttelu on oleellisinta Ajatusta on perusteltu muun muassa sillä, ettei jatkossa Maanmittauslaitoksen virkoihin enää riitä diplomi-insinöörejä. Toimitusinsinöörin työ on haastavaa ja mielenkiintoista, ehkäpä tätä viestiä kannattaisi levittää ja miettiä, miten Maanmittauslaitos olisi jatkossakin houkutteleva työpaikka, myös diplomi-insinööreille. Maanmittauslaitoksen toimitustuotannon tehtävät ovat osa lakisääteistä viranomaismenettelyä ja toimitukset tehdään virkavastuulla. Etenkin suurten kaupunkien läheisyydessä maa on kallista. Toimitusinsinöörit tekevät päätöksiä, joilla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia asianosaisten perustuslailliseen omaisuuden suojaan. Täydennyskoulutuksella varmistetaan rautainen osaaminen kaikille Pohjakoulutuksesta riippumatta jokainen työntekijä tarvitsee täydennyskoulutusta. Osaamistasoa on ylläpidettävä ja kehitettävä, jotta asiakas voisi jatkossakin luottaa siihen, että toimitusinsinööri hallitsee lainsäädännön lisäksi myös kiinteistöarvioinnin. Strategiassa tavoitellaan, ettei asiakkaan tarvitse käyttää oikeudellista avustajaa toimituksessa. Lisäksi kiinteistönmuodostamislakiin kaavaillaan muutosta, jonka perusteella asiakas ei voisi enää pyytää uskottuja miehiä toimitukseen. Näiden tavoitteiden valossa toimitusinsinööriltä vaaditaan jatkossa entistäkin rautaisempaa osaamista. Diplomi-insinöörin koulutus ei liene ainoa autuaaksi tekevä vaihtoehto vaativien arviointitoimitusten tekemiseen. Ensin pitää kuitenkin miettiä perusteellisesti, kuinka koulutus toteutetaan ja kunkin toimitusinsinöörin osaamistaso varmistetaan, jos tutkintovaatimukset poistetaan lainsäädännöstä. Elina Aaltonen |
Toimitusinsinöörin osaaminen
varmistettava jatkossakin