Aurora edistää tutkimustiedon nopeaa viemistä käytäntöön

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus osallistuu Liikenneviraston vetämään Aurora-hankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda Suomesta merkittävä liikenteen automatisaation ja digitalisaation osaamiskeskittymä.

Hankkeessa tavoitellaan kansainvälistä edelläkävijyyttä liikenteen digitalisaation ja robotiikan kehittämisessä, ja siinä hyödynnetään arktisen ulottuvuuden poikkeuksellisia vaatimuksia sekä mahdollisuuksia uuden teknologian testaukselle. "Jos se toimii Suomen Lapissa, se toimii missä vain", on hankkeen iskulause.

Pääjohtaja Antti Vehviläinen ja Aurora-hankkeen projektipäällikkö Alina Koskela Liikennevirastosta ja Aurora-hankkeen pohjoinen voimanainen, Tunturi-Lapin Kehitys ry:n toimitusjohtaja Reija Viinanen kävivät tutustumassa Paikkatietokeskuksen osaamiseen ja antiin Auroralle. Tapaamisen keskiössä oli tieteen saavutusten nopea vieminen käytäntöön.

Laitteisto sopii erittäin hyvin väylien kuvaamiseen

Aurora-tapaamisessa esiteltiin ja demottiin laserkeilauslaitteistoja: auton katolle kiinnitettävää, miehittämättömään lennokkiin kiinnitettyä ja täysikokoiseen helikopteriin tai pienkoneeseen kiinnitettävää laserkeilauslaitteistoa. Näillä laitteilla on laserkeilattu koko Aurora-hankkeen testialue.

"Miehittämättömiin lennokkeihin kiinnitetty keilauslaitteisto, UAV-keilaus, on kehitetty meillä ensimmäisenä maailmassa", kertoi Anttoni Jaakkola.
"Miehittämättömiin lennokkeihin kiinnitetty laserkeilauslaitteisto sopii erittäin hyvin väylien ja siltojen kuvaamiseen", hän jatkoi.
"Mutta tämähän on valtava mahdollisuus meidän väylien kuvaamiseen", innostui Antti Vehviläinen.

Paikkatietokeskuksessa on tutkimusryhmä, joka tekee laserkeilauksella saadusta pistepilvestä 3d-mallinnusta. Lisäksi Paikkatietokeskuksella on Espoonlahdella liikkuvan laserkeilauksen testikenttä, Lahdessa lentolaserkeilauksen testikenttä, Kirkkonummella ilmakuvauksen testikenttä.

Paikantaminen ja navigointi auttava älyliikenteen kehittämisessä

"Paikantaminen ja navigointi on yhtä kuin koordinaatit ja aika eli kuinka päästään tehokkaasti paikasta A paikkaan B", esitteli professori, osastonjohtaja Heidi Kuusniemi.

Tutkittavat satelliittinavigoinnin teknologiat ovat amerikkalainen GPS, venäläinen Glonass, kiinalainen BeiDou, eurooppalainen Galileo ja intialainen Gagan. "Paikkatietokeskus on ainut taho Suomessa, joka vastaa satelliittipaikannuksen asiantuntemuksesta", kertoi Kuusniemi.

Satelliittipaikannus ei toimi sisällä, vaan sisällä käytössä ovat kännykkäsignaalit ja radioaallot, wlan ja bluetooth. Niinpä tietoliikenteellä ja paikantamisella on läheinen yhteys. Paikkatietokeskuksen tutkimus keskittyy älypuhelimiin, sillä älyliikkumisen sovellukset saadaan niiden avulla edullisiksi.

Aurorassa tarkkuuspaikannus on tärkeää saada edullisesti. Toisiinsa yhteydessä olevat autot ja kuskittomat autot hyötyvät tästä tutkimuksesta.

GPS-häirinnän tunnistaminen tärkeä turvallisuustekijä

GPS-laitteilla ovat ongelmana laittomat häirintälaitteet, joita käyttävät tahot, jotka eivät halua olla jäljitettävissä. Häirintälaitteet aiheuttavat vaarallisia tilanteita tie- ja lentoliikenteelle.

"Meillä on kehitetty menetelmiä häiriöiden huomaamiseksi ja niistä selviämiseksi", kertoi Heidi Kuusniemi. Menetelmistä oli tapaamisessa myös demo.
"Olisiko mahdollista Aurora-alueellekin laittaa häirintädetektoreita?" nousi heti keskustelun ja jatkotyöstön aiheeksi.

Miten Maa makaa?

"Geodesia on tiede Maan muodon määrittämiseksi", kertoi Hannu Koivula. "Se tutkii maan muodon muutoksia, missä asennossa Maa on, miten se liikkuu ja pyörii."

Paikkatietokeskus pitää yllä Suomen koordinaattijärjestelmää, joka on osa globaalia koordinaattijärjestelmää. Tavallisille käyttäjille saadaan koordinaatteja GPS- ja GNSS-järjestelmistä Paikkatietokeskuksen ylläpitämien FinnRef-tukiasemien avulla.

Koordinaatistot ovat aikariippuvia. Oma Euraasian mantereemme liikkuu 2,5 senttiä koilliseen vuodessa. Ero kasvaa Suomessa 25 cm 10 vuodessa. Niinpä GPS-ratkaisu pitää yhdistää kansalliseen tietoon.

On mahdollista, että tulevaisuudessa siirrytään dynaamiseen koordinaattijärjestelmään, jossa esimerkiksi kiinteistöjen koordinaatit muuttuvat ajan kuluessa.

Auroran testikentälle voitaisiin taata alle 0,5 metrin, jopa senttimetriluokan paikannustarkkuus lisäämällä tukiasema testikentälle ja verkottamalla se FinnRef-palvelun kautta.

Tapaamiset jatkuvat

Pääjohtaja Vehviläinen innostui osaamisen esittelystä ja demoista niin, että hän ehdotti heti uutta tapaamista, johon Viestintäviraston johtoryhmän avainhenkilöt voisivat osallistua. Tämä edistäisi tutkimustiedon nopeaa viemistä käytäntöön.