Kuuntele Yle Ajantasan haastattelu Suomi 144 vuotta kartalla -näyttelystä

Ylen Ajantasa-ohjelman toimittaja Mira Stenström kävi tutustumassa tällä viikolla Porissa pidettävään Maanmittauslaitoksen karttanäyttelyyn. 15-minuuttisessa haastattelussa kuulemme maanmittausneuvos Erkki-Sakari Harjun ja yli-insinööri Antti Jakobssonin mietteitä vanhoista kartoista ja karttojen asemasta 1800-luvun lopulta vuoteen 1989.

Karttanäyttelyn kävijöitä 11.7.2017
Julia Hautojärvi / Maanmittauslaitos
Karttanäyttely on avoinna Porissa 14.7. klo 16.15 asti. Maanmittauslaitoksen asiantuntijat (kuvassa oik. Suvi Staudinger) esittelevät kävijöille karttoja.

Kuuntele tallenne haastattelusta Yle Areenasta. Näyttelystä kertova osuus alkaa kohdasta 30:08. Jakson nimi on "Vanhat talot, energiatodistukset ja pelargonit ikkunalla".

”Kartta oli pitkään vain hallitsijoiden käytössä”, sanoo maanmittausneuvos Erkki-Sakari Harju karttanäyttelyssä Porissa.

Yli-insinööri Antti Jakobsson esittelee karttanäyttelyn ehkä näyttävintä − ainakin 3x2-metrisenä näyttelyn suurinta karttaa − Suomen yleiskarttaa. Se oli ensimmäinen Maanmittauslaitoksen edeltäjän tekemä kartasto vuodelta 1873.

”Venäjä esti kartoituksen siviilikäyttöön aiemmin” Jakobsson sanoo haastattelussa.

Erkki-Sakari Harjun mukaan yleiskartalta nähdään erittäin yksityiskohtaisia vesistöjä, nimistöjä ja teitä, joista voi tutkia vuoden 1873 Suomea.

Maailman ensimmäinen kansalliskartasto

Näyttelyssä esillä on Suomen Kartasto -teokset vuodesta 1899 alkaen. Ilmestyessään 1899 Suomen kartasto oli maailman ensimmäinen kansalliskartasto.

Suomen Kartastosta kartta-asiantuntija näkee tavallista kävijää enemmän esimerkiksi viivan paksuudesta.

”Katsoja saa vaikutelman, että Suomi on itsenäinen valtio”, Harju sanoo.

”Venäjä ei tykännyt siitä, että viiva on yhtä paksu Ruotsin ja Venäjän rajalla, Antti Jakobsson jatkaa.

Karjalan kielletyt kartat

Toimittaja Mira Stenströmiä kiinnostaa haastattelussa, miksi Karjalasta tehtyjen karttojen kohdalla puhutaan Karjalan kielletyistä kartoista.

”Toisen maailmansodan jälkeen Valvontakomissio määräsi, että Suomi luovuttaa karttojen lisäksi muun muassa ilmakuvat ja geodeettisten mittausten tulokset.”

Suomi luovutti 50 täyttä rautatievaunullista tavaraa, mutta kaikkia karttoja ei silti palautettu vaan niitä jäi yksityisille kansalaisille.

”Vasta 1989 alkaen Karjalan karttoja sai käyttää ja julkaista”, Jakobsson sanoo.

Kuuntele tallenne haastattelusta Yle Areenasta. Näyttelystä kertova osuus alkaa kohdasta 30:08.

Lisätietoja

Yli-insinööri Antti Jakobsson, 050 599 4123

Viestintäasiantuntija Suvi Staudinger, 040 801 1297

Viestintäjohtaja Pirkko Yliselä, 040 504 3684

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi