Miksi Pasila on ruotsiksi Böle?

arvo kokkonenKirjailija Juha Hurmeen Finlandia-palkinnon voittaneessa kirjassa Niemi selostetaan: ”Böle-sana on keskiaikaista perua, sillä tarkoitetaan kylää tai yksittäistä taloa. Suomeksi böle vääntyi kauniiksi sanaksi pyöli. Autioksi jäänyt tönö tai kyläpahanen on vastaavasti ödisböle eli autiopyöli. Hienoja sanoja!  On siis aivan ymmärrettävää, että Pasilan nimi on Böle. Sen sijaan on mahdotonta hyväksyä, että Bölen nimi on Pasila. Mikä v…n Pasila? Pyöli sen pitäisi olla.”

Kun on ollut hyvän matkaa kolmattakymmenettä vuotta töissä Helsingin Pasilassa, alkaa itse selkäydintasolla ymmärtää sanan ”Pasila” sijaintia osoittavan merkityksen. Taitaapa nimellä tosin olla tunnetun TV-sarjan nimikin.  Monella suomalaisella paikkaa osoittavalla nimellä on yksiselitteinen sijainti mielissämme, esimerkiksi tutut nimet Koli, Punkaharju, Inari, Saana, Salpausselkä tai Porkkala osataan varmaan sijoittaa nopeasti paikalleen.

Rakennusten nimetkin paikkatietoa

Muuttuvan maailman käsitteistöön on tullut myös uusia paikkaa tai sijaintia osoittavia nimiä kuten Sello, Itis, Rotuaari, Ruka tai Paviljonki, jotka ovat rakennetun ympäristön tai rakennuksesta johdettuja nimiä. Niminä ne kuitenkin aletaan tuntea kuten maantietoon pohjautuvat nimet. Oleellista ja uutta näissä nimissä on mielestäni se, että rakennusten sisätiloihin kohdistuu suurta paikannustiedon tarvetta.

Paikkatietopoliittisen selonteon luonnoksessa on määritelty paikkatiedoksi kaikki tieto, jonka yhtenä ominaisuutena on sijainti. Tämä hieman yleiskielinen määritelmä pitää sisällään ajatuksen, että yksityiskohtaisempi sijainti osoitetaan koordinaateilla, osoitteilla, kiinteistötunnuksilla, paikannimillä tms.

Lainsäädäntöä paikannimirekisterille

Paikannimet ovat yhteistä julkista omaisuutta. Ne ovat osa viranomaisen palvelutehtävää – niillä paikannetaan ja opastetaan ja ne säilyttävät historiaa, kieltä ja muuta kulttuuria. Valtakunnallinen vastuu karttanimistön rekisteröimisestä on Maanmittauslaitoksella. Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri sisältää yli 800 000 suomen-, ruotsin ja saamenkielistä nimeä. Nimien kieliasun tarkastamisesta huolehtii Kotimaisten kielten keskus.

Vaikka rekisteri on valtakunnallinen ja sen laatuvaatimukset ovat tiukat, sillä ei ole laissa määriteltyä virallista asemaa. Asiaa on pohdittu paikkatietopoliittisen selonteon laadinnan yhteydessä, ja nyt on aika ottaa askel kyseisen lainsäädännön laatimiseksi tai ainakin sen tarpeen selvittämiseksi. Selontekoluonnos pitää sisällään asiasta ehdotuksen. Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista ja monesta muusta YK:n jäsenmaasta tässä suhteessa. Maanmittauslaitos ja Kotimaisten kielten keskus ovat olleet jo pitkään samaa mieltä asian selvittämistarpeesta, mutta nyt tarvitaan poliittista ministeriötasojen linjausta asian eteenpäin saattamiseksi.

Pasila ei varmastikaan ole mikään ”ödisböle” tulevaisuudessakaan kun moderni Tripla valmistuu. Veikkaan, että Triplasta saattaa tulla uusi paikannimi suomalaiseen sijaintia osoittavaan paikannimistöön. Kirjailijan toiveen vastaisesti kannatan edelleen Pasila-nimeä Pyöli-nimen sijaan – viime mainitusta nimestä johtuisi helposti mieleen sana ”pyöveli”.

 

Arvo Kokkonen
pääjohtaja

_______________________________________________________________________________________

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Kommentit

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.