Vanhat Karjalan kartat

Karjalan Kartat -verkkopalvelussa on Karjalan Kannakselta ja Laatokan Karjalasta Maanmittaushallituksen ja Topografikunnan ennen vuotta 1939 laatimat kartat.

Palvelussa on Karjalan topografisia ja pitäjänkarttoja 1:20 000 sekä pienempimittakaavaisia 1:100 000 ja 1:400 000 topografisia ja taloudellisia karttoja, jotka esittävät asutusta, teitä ja maasto-olosuhteita sellaisina kuin ne olivat ennen talvisotaa.

Karjalan kartat -palvelussa voit katsoa ja ladata vanhoja Karjalan karttoja.

Palvelussa on neljä kartta-aineistoa: kaksi topografista karttaa (mittakaavoiltaan 1:100 000 ja 1:20 000), pitäjänkartta (1:20 000) sekä yleiskartta. Palvelussa näkee myös kartan laatimisajankohdan, piirtäjän ja karttalehden nimen, jos ne ovat tiedossa.

Kartta-aineistojen historiallisen taustan vuoksi kaikki aineistot eivät ole täysin kattavia.

Toisen maailmansodan päätyttyä Suomi joutui luovuttamaan pääosan Karjalasta. Luovutettu alue käsitti kolme kaupunkia (Viipuri, Sortavala ja Käkisalmi) sekä kaksi kauppalaa (Koivisto ja Lahdenpohja). Maalaiskunnista luovutettiin 39 kokonaan ja 21 osittain.

Myös Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden kartat, 16 miljoonaa lehteä, luovutettiin Liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta.

Topografinen kartta 1:20 000

Maanmittaushallitus ja Puolustusvoimien karttalaitos eli Topografikunta valmistivat topografista karttaa 1:20 000 vuosina 1918–1944. Ne julkaistiin kaksi- tai nelivärisinä, 10 km x 10 km:n alueen käsittävinä karttalehtinä. Karttalehtiä ei valmistettu Laatokan Karjalan pohjoisosasta. Tämän lisäksi Karjalan Kannaksen länsiosan karttalehdistä puuttuu osa.

Kartoilla esitetään yleiset maastotiedot mukaan lukien korkeuskäyrät ja nimistö. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ja kattavan karttaesityksen alueelta.

Topografinen kartta 1:100 000

Maanmittaushallitus ja Topografikunta valmistivat neliväristä topografista karttaa 1:100 000 vuosina 1928–1951. Karttalehti kattaa 30 km x 40 km alueen. Kartoilla esitetään yleiset maastotiedot mukaan lukien korkeuskäyrät ja nimistö. Esitystapa on 1:20 000 karttaa yleispiirteisempi, mutta samalla karttalehdellä voi tarkastella tuntuvasti laajempaa aluetta. Kartta kattaa koko Kannaksen ja Laatokan Karjalan.

Kartta antaa hyvän kuvan aikakauden asutuksesta.

Pitäjänkartta 1:20 000

Maanmittaushallitus valmisti yksiväristä pitäjänkarttaa 1:20 000 vuosina 1825–1950. Valmistus tapahtui pitäjäkohtaisesti 1825–1915 ja karttalehdittäin 1916–1950. Vuodesta 1927 alkaen pitäjänkartat julkaistiin ns. yleislehtijaossa 10 km x 10 km:n lehtinä. Suomen itsenäisyyden aikana julkaistuja pitäjänkarttoja on saatavana osasta Karjalan Kannasta ja Laatokan Karjalaa. Niitä on yhteensä noin 100 lehteä.

Pitäjänkartalla esitetään asutusta, luonnonkohteita, kiinteistöjakoa ja nimistöä. Kartasta ei käy ilmi maaston korkeuserot.

Pitäjänkartta on havainnollinen kartta asutuksen, omistussuhteiden sekä tiestön ja vesistöjen tarkasteluun.

Yleiskartta

Kartta on Maanmittaushallituksen toimittama vuodelta 1942. Siinä on koko Suomi ennen alueluovutuksia sekä Itä-Karjala.

Kartta esittää suurimmat taajamat, pääliikenneverkon sekä suurimmat vesistöt.

Karttapalvelu on tarkoitettu kansalaisten henkilökohtaiseen käyttöön ja sen kaupallinen käyttö on kielletty. Aineiston ohjelmallinen kopiointi on kiellettyä. Verkkopalvelussa olevia karttoja saa käyttää ei-kaupallisiin tarkoituksiin vapaasti.

Sovellusten tila

Tarkista sovellusten ajankohtainen tilanne sekä mahdolliset häiriöt.