Usein kysytyt kysymykset

  1. Voiko lainhuudon saada määrätyn hakuajan jälkeen?
    Voi saada, mutta lainhuutohakemuksen myöhästymisen johdosta varainsiirtoveroa korotetaan 20 prosenttia jokaiselta alkavalta kuudelta kuukaudelta, enintään kuitenkin 100 prosentilla.
  2. Haetaanko jakamattomalle kuolinpesälle lainhuuto?
    Jos lainhuudon haltija on kuollut, jakamattomalla kuolinpesällä ei ole velvollisuutta hakea lainhuutoa mutta kuolinpesän osakkaat voivat yhdessä hakea perittävän nimissä olevaan kiinteistöön selvennyslainhuudon. Lainhuuto myönnetään osakkaille yhteisesti jakamattomana.
  3. Kuka voi hakea lainhuutoa, jos kiinteistöllä on monta omistajaa?
    Jokaisen määräosan omistajan on haettava lainhuutoa, mutta hakemuksen voi laatia ja toimittaa kaikkien puolesta kuka hyvänsä yhteisomistajista. Valtakirjaa ei lainhuudon hakemista varten tarvita.
  4. Kuinka suurelle euromäärälle kiinnityksen voi hakea?
    Hakija määrää itse rahamäärän. Kiinnityksen euromäärälle ei ole rajoituksia.
  5. Olen ostamassa loma-asuntoa järven rannalta. Mitä tarkoittaa, että kiinteistöllä on osuus yhteiseen vesialueeseen?
    Yhteisellä vesialueella tarkoitetaan kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteiseksi kuuluvaa aluetta. Melkein kaikkien yhteisten vesialueiden sijainti ja osakkaat on selvitetty. Maanmittaustoimistoista saa tiedon, missä vesialue sijaitsee ja mikä on oman kiinteistön omistusosuus. Käytännössä omistusoikeus tuo mukanaan kalastusoikeuden ko. vesialueilla.
  6. Ostin kiinteistön. Kauppakirjassa on henkilötunnukseni. Kuinka Maanmittauslaitoksessa käsitellään henkilötietojani?
    Julkisen kaupanvahvistajan tulee selvittää tämä asia, kun kauppakirja allekirjoitetaan ja vahvistetaan. Henkilötunnusta käytetään viranomaistarkoituksiin omistaja- ja osoitetietojen tunnistamiseen. Markkinallisiin tarkoituksiin ei osoitetietoja luovuteta, ellei henkilö ole erityisesti antanut siihen lupaa.
  7. Kesämökillemme johtava tie on yhteinen saman tien päässä sijaitsevien muiden mökkien omistajien kanssa. Miten jaamme tienpitokustannukset?
    Tienpitokustannusten jakamisesta on erityiset valtakunnalliset ohjeet. Julkaisua niistä myydään maanmittaustoimistoissa. Toki kustannukset voi jakaa ohjeita soveltamatta, jos osapuolet niin sopivat. Kustannukset ositellaan käytön suhteessa. Jokaiselle tienkäyttäjälle määritellään omat tieyksiköt, jotka perustuvat käytettyyn matkaan ja käytöstä aiheutuvan vuotuisen liikenteen painoon. Yleisimmille liikennelajeille on ohjeissa määritetty ohjearvot. Yleisimpiä liikennelajeja ovat loma-asumisesta, vakituisesta asumisesta, metsätalouden harjoittamisesta ja viljelemisestä aiheutuva liikenne. Tienpitokustannusten osittelulaskelman voi tehdä itse, jos vain osaa ja kaikki osapuolet sen hyväksyvät. Maanmittaustoimistot tekevät tilauksesta laskelmia. Muista mahdollisista tekijöistä saa tietoa mm. kunnan tielautakunnan sihteeriltä. Laskelmia tehdään myös yksityistietoimitusten ja muiden kiinteistötoimitusten yhteydessä.
  8. Miten selvitän jollain paikkakunnalla vallitsevan kiinteistöjen hintatason?
    Maanmittauslaitos ylläpitää valtakunnallista kauppahintarekisteriä, jossa on kaikki kiinteän omaisuuden kaupat vuodesta 1986 lähtien. Kauppahintarekisteriä voi tutkia itse Karttapaikan tilauspalveluasiakkaana. Palvelu on maksullista ja edellyttää kirjallista sopimusta. Kauppahintarekisteristä saa tietoja myös maanmittaustoimistojen asiakaspalvelupisteistä.