GPS:n avulla voidaan paikantaa sijainti. Sijainti määritellään satelliittivastaanottimella mittaamalla usean satelliitin lähettämiä paikannussignaaleja samanaikaisesti. Sijainnin määritys perustuu signaalien kulkuaikoihin ja niistä laskettuihin etäisyyksiin satelliittien ja vastaanottimen välillä.
GPS (Global Position System) on Yhdysvaltojen rakentama satelliittipaikannusjärjestelmä. Puhekielessä järjestelmästä käytetään usein sanaa "kepsi" ja sillä ilmaistaan yleisesti kaikkea satelliiteista tapahtuvaa mittausta ja navigointia. Lisäksi mm. Venäjä, Kiina ja Eurooppa ovat toteuttaneet omia satelliittipaikannusjärjestelmiä.
Merkittävin käyttötarkoitus on navigointi. Tässäkin yhteydessä navigointi-sanaa käytetään hyvin väljästi kuvaamaan paikantamista, reitin suunnittelua ja opastusta. Ammattilaisten käytössä navigointijärjestelmiä on toteutettu mm. merenkulkuun ja lentoliikenteeseen. Henkilökohtaiseen käyttöön on tarjolla runsaasti erilaisia GPS- vastaanottimia, jotka on tarkoitettu liikkumiseen autolla, veneellä, pyörällä tai jalan.
Maanmittauksessa ja kartoituksessa ovat käytössä eri laitteet ja sovellukset, kuin yleisesti kaupoista saatavilla olevat paikannuslaitteet. Ammattikäytössä tekniset vaatimukset ja laitekustannukset ovat korkeammat. Maanmittauslaitos huolehtii GPS- mittauksen avulla kiintopisteverkostaan sekä kiinteistö- ja maastotietojen kartoituksesta.
Maanmittauslaitoksen karttatuotteiden kanssa ei tarvita erillisiä muunnosohjelmia. GPS - satelliittien käyttämä maailmanlaajuinen WGS84-koordinaattijärjestelmä on käytännössä sama kuin Maanmittauslaitoksen kartoissa käytettävä yleiseurooppalainen ETRS89 - koordinaattijärjestelmä. Paikannustarkoituksessa järjestelmien yhteensopivuus on riittävä.