Kiintopistemittaus

Kiintopisteitä käytetään kiinteistötoimituksissa, koordinaattimuunnosten määrittämisessä ja maastokarttojen teossa. Kiintopisteet mitataan GPS-laitteilla. Keväällä kiintopisteitä signaloidaan kuvauksia varten. 

GPS-mittausta satelliittien avulla

GPS-mittaus syrjäytti aiemman kolmiomittauksen 1980 -luvun puolivälissä. Maanmittauslaitos testasi GPS-laitteita jo vuonna 1983. Tuotantokäyttöön ensimmäiset laitteet hankittiin 1986. Siitä alkaen tasokiintopistemittaukset on tehty GPS-laitteilla.

Mitattavan tasorunkoverkon muoto on säilynyt pääosin ennallaan, verkot muodostuvat edelleen pääosin kolmioista tai nelikulmioista. GPS-laitteilla määritetään kolmion sivu, joka viedään tasorunkoverkon tasoitukseen yhdessä verkon muiden vektorien kanssa. Uudet GPS-pisteet tasoitetaan ETRS89 -koordinaattijärjestelmään (EUREF-FIN) lähimpien tunnettujen kiintopisteiden avulla. Geoidimallin käyttöönotto 1990-luvulla paransi GPS-mittausten korkeuskoordinaatin tarkkuutta.

Mittausmenetelmänä on staattinen GPS-mittaus, jossa mittauslaitteet ovat mittauksen ajan paikallaan. Mittaus tapahtuu usealla pisteellä samanaikaisesti.

Staattista GPS-mittausta

Vaaituskojeella määritetään korkeutta

Vaaitsemalla määritetään korkeuseroja vaakasuoran tähtäyssäteen avulla paikallisessa painovoimakentässä. Vaaituskoje, joka on periaatteessa hiusristikolla varustettu kaukoputki, tasataan kolmijalan päälle ja sillä luetaan lukemat latoista. Lattalukemien erotuksista saadaan lattojen välinen korkeusero. Summaamalla näitä erotuksia voidaan määrittää esimerkiksi kahden kiintopisteen välinen korkeusero.

Maanmittauslaitos ylläpitää ja tihentää korkeuskiintopisteverkkoa

Maanmittauslaitos suorittaa perusvaaitusta, jonka tarkoitus on ylläpitää ja tihentää valtakunnallista kiintopisteverkkoa. Nykyisin on keskitytty N2000-korkeusjärjestelmän käyttöönoton vaatimiin uusintavaaituksiin ja vaaituslinjojen sidontamittauksiin tarkkavaaittuihin korkeuskiintopisteisiin pääasiassa 2. luokan perusvaaituksina. Muuten nykyisin tehdään pääasiassa 3. luokan vaaitusta. Vanhaa verkostoa täydennetään mm. kartoituskuvausten tarpeiden mukaan. Lisäksi tehdään mittauksia verkostossa todettujen heikkouksien parantamiseksi.
GPS-mittauksen korkeudenmittaustarkkuuden parantamiseksi vaaitaan myös tasokiintopisteitä GPS-mittauksen korkeustasoituksen lähtöpisteiksi.

Perusvaaitusta

Apuna kiinteistötoimituksissa ja maastokarttojen teossa

Maanmittauslaitoksen omassa toiminnassa taso- ja korkeuskiintopisteitä käytetään esimerkiksi kiinteistötoimituksissa mittausten lähtöpisteinä, erilaisten koordinaattimuunnosten määrittämisessä ja maastokarttojen teossa. Kartantekoa varten kiintopisteet näkyvöitetään eli signaloidaan ilmakuvausta varten, jolloin kartalle piirrettäville kohteille saadaan tasokoordinaatit ja korkeus.

Keväällä maasto merkitään kuvauksia varten

Signaalit tehdään keväällä saman kevään kuvauksia varten yleensä muovista. Osa kiintopisteistä saatetaan näkyvöittää kuitenkin kesäkaudella seuraavan kevään kuvauksia varten. Signaalit rakennetaan tällöin päreistä, jotka säilyvät hyvin seuraavaan vuoteen ja näkyvät ilmakuvilla muovisignaaleja paremmin. Kolmiopisteille rakennetaan kolmion muotoinen "pärelava" ja korkeuskiintopisteille ristisignaali.

Ilmakuvausalueista ja aikatauluista tiedotetaan verkkosivuilla aina ilmakuvauskauden käynnistyessä.

Näin rakennetaan signaali

Tasokiintopistesignaali

Korkeuskiintopistesignaali