Yleismaastokarttojen lehtijako

Karttalehtijako on karttojen painatusta varten luotu järjestelmä, joka käsittää karttalehtitunnukset, karttojen mittakaavat ja karttalehtien koot. Nykyisin käytetään TM35-lehtijakoa.

Vanhoissa kartoissa yleislehtijako

Suomessa käytettiin vuodesta 1940 lähtien valtakunnallisten maastokarttojen tuotannossa yleislehtijakoa ja siihen liittyvää karttalehtien tunnusjärjestelmää. Yleislehtijako perustui Gaussin-Krügerin karttaprojektion mukaiseen suorakulmaiseen peruskoordinaatistoon. Lehtijako kattoi mittakaavalukusarjan 400 000 - 200 000 - 100 000 - 20 000 - 10 000.

Vanha yleislehtijako laajennuksineen muodostui karttojen ulkoasun osalta erittäin kirjavaksi. Tästä aiheutui kartanvalmistuksen eri vaiheissa merkittäviä kustannuksia sekä monenlaista hankaluutta nykyisissä digitaalisissa tuotantojärjestelmissä erityisesti meridiaanikaistojen reunoissa. Nykyajan kartantuotannossa se oli teknisesti vanhentunut ja kaipasi siten uudistamista.

Nykyisin käytetään TM35-lehtijakoa

Uuden TM35-lehtijaon suunnittelussa oli päätavoitteena lehtikokojen vakioiminen sekä lehtien lukumäärän vähentäminen vanhaan yleislehtijakoon verrattuna. Vinolaitaisia karttalehtiä ei myöskään sallittu. Lehtijako kattaa mittakaavalukusarjan 5 000 - 10 000 - 25 000 - 50 000 - 100 000 - 200 000.

Uusi lehtijako rakennettiin määrittelemällä mittakaavaan 1:5 000 maastossa 3x3 km² kokoinen lehti, jonka arkkikoko on 60x60 cm² . Tätä lehteä monistamalla saadaan samankokoiset lehdet mittakaavoihin 1:10 000 sekä myös 1:20 000. Näissä mittakaavoissa karttoja ei kuitenkaan yleensä paineta, vaan karttatietoja jaetaan tiedostoina ja tulosteina.

Painettavien karttojen arkkikooksi valittiin B1, jonka koko on 70,7x100 cm². Karttapinnan koko on näissä kartoissa 48 x 96 cm² ja vapaaksi jäävä osa varataan mm. kannelle ja laajalle merkkien selitykselle.

Mittakaavauudistus vähensi karttalehtiä ja kustannuksia

Uusi peruskarttasarja painetaan mittakaavassa 1:25 000 vanhojen peruskarttojen mittakaavan 1:20 000 sijaan. Karttalehden koon suurentaminen ja mittakaavan muuttaminen merkitsivät karttalehtien lukumäärän vähenemistä lähes kolmasosaan entisestä. Tällä saavutetaan suuria kustannussäästöjä kartanvalmistuksen eri vaiheissa sekä karttojen myynnissä ja varastoinnissa. Painetun kartan hinta neliökilometriä kohden laskettuna on aikaisempaa merkittävästi halvempi, joten myös karttojen käyttäjät hyötyvät uudistuksesta.

Kun A-luokan maastotietokanta kattaa nykyisin koko maan, on mahdollista ulottaa uusi peruskarttasarja 1:25 000 kattamaan koko maan alue samanlaisena. Uuden painetun peruskarttasarjan valmistus aloitettiin vuonna 2005, jolloin painettiin ensimmäiset 13 karttalehteä. Esim. vuonna 2009 painettiin uusia 1:25 000 peruskarttalehtiä jo 105 kpl.

1:50 000 kattaa koko maan

Mittakaavassa 1:50 000 uuden maastokarttasarjan lehtien lukumäärä pysyi suunnilleen ennallaan. Se on valmistettu jo koko maasta nopealla aikataululla vuosina 2005-2008. Uusia karttalehtiä painetaan maastotietokannan ajantasaistamisen myötä. Esim. vuonna 2009 painettiin 40 kpl uusia 1:50 000 maastokarttalehtiä.