EUREF-FIN

ETRF89-koordinaatiston ensimmäisessä realisaatiossa (Euref89, vuoden 1989 GPS- kampanja) Suomessa oli vain neljä pistettä, nimittäin Nisulan, Jänhiälän ja Kaunispään 1. luokan kolmiopisteet sekä Metsähovin VLBI-piste (Very Long Baseline Interferometry, avaruusgeodeettinen radioteleskooppeja käyttävä mittausmenetelmä). Pistemäärä oli liian vähäinen käytännön mittauksiin, joten vuonna 1992 suoritettiin Suomessa mittauskampanja pistemäärän lisäämiseksi. Mittausten tuloksena saatiin 22 pisteen Euref89-koordinaatit.

Vuonna 1995 Euref-alakomissio suositteli pysyvien GPS-asemien käyttämistä ETRS89- realisaatioiden luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Suomessa Geodeettinen laitos oli rakentanut pysyvien GPS-asemien verkon. Asemista 4 kuului Euroopanlaajuiseen pysyvien GPS-asemien verkostoon (EPN), jota käytetään ETRS89-järjestelmän ylläpitoon. Näiden asemien avulla Suomesta oli saumaton yhteys Eurooppalaisiin koordinaattijärjestelmiin. Pysyvien asemien avulla määritettiin Suomeen uusi tihennyspisteistö pistemäärän lisäämiseksi. Geodeettinen laitos mittasi vuosina 1996 ja 1997 100 pisteen verkon koko Suomen alueelle. Pisteille määritettiin koordinaatit seuraavasti. Aluksi neljän EPN-verkkoon kuuluvan aseman avulla määritettiin koordinaatit muille pysyville GPS-asemille. GPS- asemien avulla määritettiin muille pisteille ETRS89 -järjestelmän mukaiset koordinaatit epookissa 1997.0. Näin määritetyt 100 pistettä ja pysyvät GPS -asemat koordinaatteineen muodostavat Suomen kansallisen ETRS89-realisaation EUREF-FIN:n. Ko. pisteet on luokiteltu E1-luokaksi. (Kuva 1)

Tihennyksiä on jatkettu vuosina 1998-99, jolloin Geodeettinen laitos mittasi 350 lisäpistettä EUREF-FIN-koordinaatistoon (E1b-luokka). (Kuva 2)

Maanmittauslaitos ja Merenkulkulaitos ovat tihentäneet EUREF-FIN-pisteistöä edelleen E2-luokalla (Kuva 3), ja E3-luokalla.