Vuonna 1922 valittiin Suomen kartastotöissä käytettäväksi projektioksi Gauss-Krügerin poikittaisasentoinen sivuava lieriöprojektio. Gauss-Krüger -projektio on ollut siitä lähtien suomalaisten valtakunnallisten tasokoordinaatojen pohjana. Vanha valtion järjestelmän (VVJ), kartastokoordinaattijärjestelmä (KKJ) ja ETRS-GKn - tasokoordinaatistot pohjautuvat Gauss-Krüger - projektioon.
Gauss-Krüger - projektiossa lieriö sivuaa maan pintaa keskimeridiaania pitkin. Keskimeridiaani on kartoitusalueelle sopiva pituuspiiri. Käytännössä valtakunnan tasolla yleensä käytetään tasa-asteita (esimerkiksi 21°, 27°, 28° jne.) ja projektiokaistoja voi olla useita, jolloin voidaan käyttää myös nimitystä monilieriöprojektio.
Gauss-Krüger - karttaprojektion ominaisuuksia ovat lisäksi:

Kuva: Carlos Furuti http://www.progonos.com/furuti/MapProj/Normal/ProjNav/Img/utm1.jpg
Kun kupera ellipsoidipinta kuvataan tasolle syntyy projektiovirheitä eli suunta- ja mittakaavavirheitä. Keskimeridiaanilla virhettä ei ole. Mitä kauemmas keskimeridiaanista mennään sitä suuremmaksi virheet kasvavat. Viereisessä kuvassa on kuvattu mittakaavavirheen periaate: kuperalla pinnalla oleva viiva kuvautuu eri pituisena projektiotasolla.
Miten paljon mittakaavavirhe vaikuttaa? Otetaanpa esimerkki: Gauss-Krüger-projektiossa jos keskimeridiaani on 27°, Vaasan seudulla 100 m pituus on n. 9 cm pidempi ja hehtaarin pinta-alaan tulee n. 18 m² lisää. Leikkaavassa UTM-projektiossa, jota Suomessa käytetään, vastaavat luvut Vaasan tienoolla ovat n. 5 cm ja 10 m². Toisaalta UTM-projektiossa keskimeridiaanilla (27°) 100 m pituus on 4 cm lyhempi ja pinta-ala 8 m² pienempi kuin maastossa.
| Ominaisuus | ETRS-GKn - tasokoordinaatistot | Kartastokoordinaatijärjestelmä (KKJ) |
|
Projektiokaistoja Kaistan leveys Keskimeridiaanit Itäkoordinaatin tunnus |
13 kappaletta 1° 19°, 20° .....31° Keskimeridiaanin asteluku (19, 20...31) itäkoordinaatin edessä |
6 kappaletta 3° 18°, 21° ....33° Kaistatunnus (0, 1...5) itäkoordinaatin edessä |