KKJ

Kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ) luominen aloitettiin 1960-luvulla Geodeettisen laitoksen 1. luokan kolmioverkon mittausten ja tasoituslaskennan valmistuttua. Kolmioverkko tasoitettiin ED50-koordinaattijärjestelmässä (European Datum 1950). ED50 perustuu 1950-luvulla tehtyyn Euroopan laajuiseen kolmioverkkojen yhteistasoitukseen.

Suomen ED50-järjestelmä perustuu v. 1966 tehtyyn ensimmäisen luokan kolmioverkkojen tasoitukseen, jonka lähtöpisteen (Simsiön kolmiopiste) koordinaatit otettiin eurooppalaisesta tasoituksesta. Tämän kansallisen tasoituksen lopputulosta, ED50-koordinaatistoa, ei ole Suomessa koskaan käytetty kartantuotannossa. KKJ-koordinaatisto on johdettu ED50-koordinaattijärjestelmästä (Suomen kansallinen tasoitus 1966) siirtämällä ja kiertämällä ED50-koordinaatistoa siten, että se mahdollisimman hyvin yhtyy KKJ:n edeltäjään eli VVJ-koordinaatistoon. Eli käytännössä määrittämällä ED50:n ja VVJ:n välille muunnosparametrit ja muuntamalla ED50 - koordinaatit niillä (kuva alla).

Muunnos tehtiin siksi, että peruskartoitus oli jo edennyt pitkälle ja ED50-koordinaattien ja VVJ-koordinaattien erot (pohjoisuunnassa yli 50 m ja itäsuunnassa yli 100 m) olisivat näkyneet jo painetuilla peruskartoilla. Muunnoksella luodun KKJ:n ja VVJ:n väliset koordinaattierot olivat maksimissaan 4 m. Haittana tästä oli se, että KKJ:ään jäi melko suuria vääristymiä, jotka näkyvät selkeästi alla kuvassa. 

Kuva: Jäännösvirheet EUREF-FIN:n ja KKJ:n välisestä muunnoksesta

KKJ:n kanssa käytetään Hayfordin ellipsoidia (kansainvälinen ellipsoidi 1924). KKJ koostuu kuudesta kolme astetta leveästä projektiokaistasta, joista jokainen muodostaan oman tasokoordinaatistonsa, ns. KKJ:n peruskoordinaatiston. Peruskoordinaatiston ominaisuudet eri kaistoissa:

Usein esitetään vain kaistat 1-4 (kuvassa), jotka kattavat melkein koko Suomen.

KKJ:n kaistaa 3 käytetään myös koko Suomen levyisenä. Tätä koko Suomen kattavaa yhden kaistan koordinaatistoa kutsutaan nimellä 'Yhtenäiskoordinaatisto'.

Miltä KKJ-koordinaatit näyttävät? Muistamme, että kaistan keskimeridiaanin itäkoordinaatille annetaan arvo 500 000 m. Tämän lisäksi laitetaan koordinaattiluvun eteen kaistan numero. Yhtenäiskoordinaatistossa numero on aina 3. Palataanpa Vaasan torille. Sen (kartalta mitatun, metrin tarkkuudella) koordinaatit peruskoordinaatistossa ovat

N 6 999 366 E 1 531 297

Sama piste yhtenäiskoordinaatistossa on

N 7 010 596 E 3 228 476

Tarkemmissa mittauksissa koordinaatit esitetään yleensä millimetrin tarkkuudella eli kolmella desimaalilla. Huomaamme, että myös pohjoiskoordinaatissa on eroa, vaikka molemmat ovat metrejä päiväntasaajalta. Tämä johtuu siitä, kohde projisoidaan suorakulmaisesti keskimeridiaanille. 1- ja 3-kaistan keskimeridiaanit eivät ole samansuuntaisia, joten pohjoiskoordinaatin arvo on eri (kuvassa keltainen ja vihreä katkoviiva).

Vaikka KKJ on lähtökohtaisesti tasokoordinaatisto, voidaan piste KKJ:ssä ilmaista myös maantieteellisinä koordinaatteina. Edellä mainittu tori olisi silloin koordinaateiltaan

N 63° 5' 44.3" E 21° 37' 10.7"

Huomaa, että nämä koordinaatit eivät ole samat kuin EUREF-FIN (tai WGS84) maantieteelliset koordinaatit. Mikään itse koordinaatissa ei kerro, onko maantieteellinen koordinaatti KKJ- vai EUREF-FIN-järjestelmän mukainen. Eroa kuitenkin on, sillä sama piste EUREF-FIN-järjestelmässä on N 63° 5' 45.0" E 21° 36' 57.4" .