Tasokoordinaatisto
Tasokoordinaatiston muodostaminen
Suomessa maastokartoilla ja yleisissä kartastotöissä käytetään poikittaisasentoista lieriöprojektiota ja niiden yhteydessä muodostettuja tasokoordinaatistoja.
Poikittaisasentoisessa lieriöprojektiossa tasokoordinaatisto muodostetaan seuraavasti:
- koordinaatiston origo eli nollapiste on päiväntasaajan ja keskimeridiaanin leikkauspisteessä
- origoa siirretään yleensä länteenpäin negatiivisten koordinaattiarvojen välttämiseksi, eri koordinaatistoissa käytetään erilaista siirtymää (ns. vale-itä)
- keskimeridiaani muodostaa koordinaatiston pohjoisakselin
- päiväntasaaja muodostaa koordinaatiston itäakselin
- mittakaava keskimeridiaanilla riippuu projektiosta (Gauss-Kruger tai TM35FIN (UTM)) ja mittakaava muuttuu mentäessä kauemmaksi keskimeridiaanista
Alla olevassa kuvassa esitetään tasokoordinaatiston muodostuminen projektiokaistalle ja koordinaattiakselit.
Koordinaatit
Pohjoiskoordinaatti mitataan päiväntasaajalta. Keskimeridiaani on sivuavassa lieriöprojektiossa oikeanpituinen ja pohjoiskoordinaatti ilmoittaa etäisyyden päiväntasaajasta. Leikkaavassa lieriöprojektiossa mittakaava on keskimerdiaanilla alle 1.0 ja pohjoiskoordinaatin arvokin todellista arvoa pienempi. Itäkoordinaatissa pyritään välttämään negatiivisia arvoja, joten koordinaatiston origoa joudutaan siirtämään länteenpäin. Käytännössä siirtäminen tapahtuu valitsemalla keskimeridiaanin itäkoordinaatiksi riittävän suuri vakioarvo (yleisesti 500 000 m) ja mahdollinen tunnus erottamaan eri koordinaatistojen koordinaatteja toisistaan.
Itäkoordinaatin muodostuminen ja sen arvo keskimeridiaanilla eri koordinaatistoissa:
| Koordinaatisto | Itäkoordinaatin muodostuminen (arvo keskimeridiaanilla) | Esimerkki |
| VVJ | 500 000 m + edessä keskimeridiaanin asteluku (ei aina) | (27°) 500 000 m |
| KKJ | 500 000 m + edessä kaistanumero (0,1...5) | 3 500 000 m |
| ETRS-TM35FIN | 500 000 m | 500 000 m |
| ETRS-GKn | 500 000 m + edessä keskimeridiaanin asteluku | 27 500 000 m |