Määräalan ja erillisenä luovutetun yhteisalueosuuden kiinteistörekisteriote

Määräalan kiinteistörekisteriotteella esitetään määräalaa ja sen saantoa koskevia tietoja. Otteen voi saada kaikista voimassa olevista ja lakanneista kiinteistörekisteriin merkityistä määräaloista.

Kiinteistörekisterioteen saa myös erillisinä luovutetuista yhteisalueosuuksista, joilla on määräalatunnus.

Määräalatunnukseen kuuluu tyyppikirjain M, esimerkiksi 909-404-5-36-M601. Määräalatunnuksen jälkeen merkitään (X), jos määräala on lakannut.

Määräala käsittää yhdellä saantokirjalla, esimerkiksi kauppakirjalla, yhdestä rekisteriyksiköstä tai määräalasta luovutetun tai pidätetyn alueen. Kiinteistöstä tai määräalasta luovutettu murto-osa, esimerkiksi 1/3, ei ole määräala.

Erillisenä luovutettu yhteisalueosuus tarkoittaa kiinteistöstä ilman aluetta myytyä tai muulla tavoin luovutettua osuutta johonkin tai joihinkin yhteisiin alueisiin. Kiinteistön yhteisalueosuudet voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain.

Otteen alussa oleva päivämäärä osoittaa, milloin ote on otettu rekisteristä. Oikeaksi todistamisen tiedot esitetään otteen alareunassa.

Tilaa otteita ja todistuksia asiakaspalvelustamme

Katso esimerkki määräalan kiinteistörekisteriotteesta.

Perustiedot

Otteen perustiedot-osiossa esitetään aina määräalatunnus, sijaintikunta ja sijaintirekisteriyksikön kiinteistötunnus.

Jos määräala tai erillisenä luovutettu yhteisalueosuus on luovutettu toisesta määräalasta, esitetään luovuttajan määräalatunnus.

Jos määräala tai erillisenä luovutettu yhteisalueosuus on alun perin luovutettu eri rekisteriyksiköstä, kuin millä se nyt sijaitsee, esitetään sekä alkuperäinen luovuttajarekisteriyksikkö että nykyinen sijaintirekisteriyksikkö. Tiedot muutoksen aiheuttaneesta toimenpiteestä esitetään osiossa Kiinteistötoimitukset ja viranomaispäätökset.

Rekisteröinnin tietolähde tarkoittaa asiakirjaa tai viranomaista, jonka tietoihin alkuperäinen kiinteistörekisteriin merkitseminen perustuu. Useimmiten se on kiinteistönluovutusilmoitus.

Määräalan olotila voi olla jokin seuraavista:

  • erottamaton
  • muodostettu osittain rekisteriyksiköksi
  • lakannut
  • virheellisesti rekisteröity.

Viimeksi mainittu tarkoittaa, että määräalan tai erillisenä luovutetun yhteisalueosuuden rekisteritietojen korjaaminen tai sen kokonaan poistaminen on vielä kesken. Tällaiseen määräalaan ei voida myöntää lainhuutoa eikä vahvistaa kiinnitystä.

Alkuperäinen saanto

Kiinteistörekisteriin merkitään vain määräalan alkuperäinen saanto. Saman määräalan mahdollisia myöhempiä luovutuksia ei rekisteröidä kiinteistörekisteriin. Siten tässä osiossa esitettävä saaja ei välttämättä ole määräalan nykyinen omistaja. Ajantasaiset omistustiedot selviävät lainhuutotodistuksesta.

Vanhempien määräalojen tiedoissa voi olla puutteita, koska kaikkia tietoja ei välttämättä ole ollut käytettävissä, kun määräala on merkitty kiinteistörekisteriin.

Saantotapa voi olla esimerkiksi:

  • luovutettu, mikä tarkoittaa kauppaa, lahjaa tai vastaavaa
  • aikaisemman määräalan lisäksi luovutettu, mikä tarkoittaa esimerkiksi lohkomistoimituksen yhteydessä hankittua määräalan lisäaluetta, jolle annetaan uusi määräalatunnus
  • pidätetty, mikä tarkoittaa rekisteriyksikön omistajan itselleen pidättämää määräalaa siinä tilanteessa, kun muu osa kiinteistöstä luovutetaan uudelle omistajalle.

Pinta-ala on alkuperäisen saannon pinta-ala neliömetreissä tai hehtaareissa. Usein pinta-alatieto on vain likimääräinen asianosaisten kauppakirjaan kirjaama tieto, eikä sen tarkkuudesta ja luotettavuudesta ole varmuutta. Se ei ole kiinteistörekisteritieto, mutta se esitetään otteella informatiivisena tietona.

Jos määräala on muodostettu osittain kiinteistöksi tai siitä on luovutettu edelleen määräaloja tai se on lakannut, pinta-alaa ei esitetä, koska tieto olisi harhaanjohtava.

Luovutetut määräalat ja erillisinä luovutetut yhteisalueosuudet

Tässä osiossa esitetään kohdemääräalasta luovutetut, voimassa olevat ja lakanneet määräalat ja yhteisalueosuudet, mutta ei enää näistä mahdollisesti luovutettuja määräaloja.

Käyttöoikeudet

Käyttöoikeudet-osiossa kerrotaan määräalan voimassa olevat käyttöoikeudet. Määräaloilla on kuitenkin hyvin harvoin käyttöoikeuksia. Jos niitä ei ole, otsikkokin jätetään pois otteesta.

Määräalan alueelle voidaan perustaa yksityistielain mukainen tieoikeus, mutta määräalaa ei merkitä rasitetuksi kiinteistörekisteriin, vaan rasitettuna on määräalan sijaintirekisteriyksikkö.

Jos määräala on lakannut, otteella esitetään sitä koskenut käyttöoikeus, mutta oikeutettuna ei näy enää kyseistä määräalaa vaan siitä muodostettu kiinteistö.

Kiinteistötoimitukset ja viranomaispäätökset

Osiossa esitetään otteen määräalaa tai erillisenä luovutettua yhteisalueosuutta koskevat kiinteistönmuodostustoimenpiteet ja siihen liittyvät kohdistamistoimenpiteet.

Kohdistamistoimenpiteissä määräala tai erillisenä luovutettu yhteisalueosuus on saanut uuden sijaintirekisteriyksikön. Kohdistaminen on tarpeen, jos määräalan sijaintirekisteriyksikkö lakkaa, mutta määräala jää voimaan.