Kiinteistönmääritystoimitus osakasluettelon vahvistamiseksi

Kiinteistönmääritystoimitusta tarvitaan kiinteistöjaotusta koskevien epäselvyyksien ratkaisemiseksi.

Yhteisten alueiden, kuten yhteisten vesialueiden tai yhteismetsien, omistussuhteet saattavat olla epäselvät. Tällaisen epäselvyyden ratkaisemiseksi suoritettavassa kiinteistönmääritystoimituksessa vahvistetaan yhteisen alueen osakasluettelo.

Mikä on yhteinen alue?

Pääosa Suomen kiinteistöistä, joista suurin osa on tiloja ja asema-kaava-alueen tontteja, on suoraan henkilöiden omistuksessa. Osa rekisteriyksiköistä on kuitenkin yhteisiä alueita. Niitä omistetaan siten, että omistetaan kiinteistö, johon kuuluu oikeus yhteiseen alueeseen tietyn osuuden mukaan.

Varsinkin vesialueita on pidetty kylien yhteisinä alueina. Myös tällaisesta vesialueesta syntynyt vesijättö on yleensä yhteistä aluetta. Yhteisiä alueita on erotettu myös isojaoissa, uusjaoissa ja halkomisissa kiinteistöjen yhteisiin tarpeisiin esimerkiksi venevalkamiksi tai erilaisten maa-ainesten ottopaikoiksi.

Kiinteistöä, jolla on osuus yhteiseen alueeseen, sanotaan osakaskiinteistöksi. Osakasluettelo on luettelo osakaskiinteistöistä ja niiden osuuksien suuruudesta eli osuusluvuista. Läheskään kaikkia yhteisiä alueita ja niiden osakasluetteloita ei aiemmin merkitty kiinteistörekisteriin ja sitä edeltäneeseen maarekisteriin. Tämän vuoksi yhteisten alueiden osakasluetteloita ei kattavasti ole saatavissa.

Yhteisen alueen käyttö- ja määräysvalta kuuluu osakkaille, jotka yhdessä muodostavat osakaskunnan. Osakas voi käyttää yhteistä aluetta sen käyttötarkoitus huomioon ottaen, kunhan ei estä muita osakkaita käyttämästä aluetta vastaavanlaisella tavalla.

Mikäli alueeseen kohdistuu runsaasti käyttötarvetta, on käyttö järjestettävä osuuksien mukaisessa suhteessa tai osakaskunnan päättämällä tavalla. Mikäli yhteiseltä alueelta kertyy tuottoa, tuotto jaetaan osakkaille osuuksien suhteessa.

Hakemus ja vireilletulo

Kiinteistönmääritystoimitus osakasluettelon vahvistamiseksi tehdään yleensä valtion aloitteesta ja valtion kustannuksella.

Maanmittauslaitos laatii yhteisten alueiden osakasluetteloita, jotta maanomistuksesta saataisiin luotettavaa tietoa kiinteistörekisterin perusteella. Yhteisen alueen osakkaista tarvitaan tietoja esimerkiksi asianosaisten kuulemiseksi maankäyttöhankkeiden suunnittelussa.

Kokouskutsu

Maanmittaustoimiston toimitusinsinööri kutsuu kaikki yhteisen alueen mahdolliset osakkaat toimituskokoukseen vähintään 10 päivää ennen kokousta.

Toimituskokous

Kiinteistönmääritystoimitus koostuu maanmittaustoimistossa tehtävästä arkistotyöstä, toimituskokouksesta, asiakirjojen laadinnasta ja toimituksen rekisteröinnistä.

Ennen toimituskokousta maanmittaustoimistossa on laadittu alustava osakasluettelo sekä selvitys niistä kiinteistöistä, joiden osalta osuus yhteiseen alueeseen on tulkinnanvarainen.

Osakasluettelo ratkaistaan toimituskokouksessa, johon asianosaiset eli yhteisen alueen mahdolliset osakkaat kutsutaan.

Toimituskokouksessa maanmittaustoimiston toimitusinsinööri selostaa yhteisen alueen tiedot sekä esittelee alustavan osakasluettelon. Tämän jälkeen asianosaiset voivat esittää huomautuksensa ja vaatimuksensa siitä, miten tulkinnanvaraiset kysymykset tulisi ratkaista. Toimituskokouksen päätteeksi toimitusinsinööri antaa päätöksensä osakasluettelosta eli kyseisen yhteisen alueen osakaskiinteistöistä ja niiden osuuksien suuruudesta.

Valitusoikeus

Toimituksessa tehtyihin päätöksiin voi hakea muutosta valittamalla maaoikeuteen 30 päivän kuluessa toimituksen lopettamisesta.

Asiakirjat ja rekisteröinti

Mikäli toimituksesta ei valiteta, osakasluettelo merkitään valitusajan päättymisen jälkeen kiinteistörekisteriin. Tämän jälkeen osakasluettelo pysyy ajan tasalla vaikka osakaskiinteistöjä jaettaisiin tai lohkottaisiin.

Toimituksen asiakirjat ovat nähtävillä paikallisen maanmittaustoimiston toimipisteessä tai muussa toimitusinsinöörin osoittamassa paikassa ilmoitetun ajanjakson. Asiakirjat lähetetään toimituksen asianosaiselle vain erillisestä pyynnöstä.

Kuinka suuri osuuteni on?

Osakasluetteloa laskettaessa lähtökohtana on yhteisen alueen syntymisen ajankohdan tilanne. Yhteisten vesialueiden osakaskiinteistöjä ovat alkujaan olleet kylän alkuperäiset talot. Kun kiinteistötoimituksissa on perustettu uusia yhteisiä alueita, on samalla määrätty, minkä kiinteistöjen yhteisiksi alueiksi ne tulevat. Kun alkuperäisiä osakaskiinteistöjä on myöhemmin jaettu tai lohkottu uusiksi tiloiksi, on yleensä samalla määrätty, millaisen osuuden uudet tilat saavat yhteisiin alueisiin. Kaikki tilat eivät ole saaneet lainkaan osuuksia yhteisiin alueisiin.

Osuuksien suuruuden selvittämisessä merkityksellisiä ovat maaverotusta varten tiloille aikanaan määrätyt manttaalit. Vuodesta 1997 alkaen ei tiloille enää ole määrätty manttaalia vaan osuudet ovat jakaantuneet yleensä pinta-alojen perusteella.

Osakasluettelon laatimisen ja lainvoimaiseksi vahvistamisen jälkeen vanhoilla toimitusasiakirjoilla ja manttaaliluvuilla ei ole enää merkitystä. Osakaskiinteistön suhteellinen osuus saadaan osakasluettelosta jakamalla kiinteistön osuusluku kaikkien osakaskiinteistöjen osuuslukujen suummalla. Esimerkiksi, jos tilan osuusluku on 0.0271 ja kaikkien osuuslukujen summa on 2.1250, on tilan suhteellinen osuus 0.0271 / 2.1250 = 0.0128 eli noin 1,3 prosenttia.