6.5.7.1 Vesijätön lunastus

KML 60.1 § 6 (14)

Toimituksessa on selvitettävä vesijätön olemassaolo. Hakemuksen kohteena olevan kiinteistörekisteriyksikön kohdalla tulee olla yhteistä vesijättöä tai kyseisen rekisteriyksikön muodostamisen jälkeen syntynyttä yksityistä vesijättöä.

Vesijätöksi tulkitaan myös täyttämällä tai pengerkuivaamalla maa-alueeksi pysyvästi muodostunut vesialue, jos toimenpiteelle on lakiin perustuva oikeutus (lupa). Kun lunastusta hakenut tilanomistaja ei ollut myötävaikuttanut vesijätön syntymiseen eikä vesijätön katsottu syntyneen lainvastaisesti, katsottiin lunastusedellytykset olevan olemassa. Jos vesijättö on syntynyt ilman laillista lupaa täyttämällä lunastamistarkoituksessa, voitaneen katsoa, että vesijätön lunastamisedellytyksiä ei ole.

Lunastusedellytyksiä ratkaistaessa on tutkittava, vaikeuttaako lunastettavaksi haettu vesijättö tai sen osa huomattavasti kiinteistörekisteriyksikön käyttöä tai että sitä voidaan käyttää tarkoituksenmukaisesti vain kyseisen yksikön yhteydessä.

Yksityinen vesijättö, KML 293 a §

Jos yksityisestä vesialueesta on muodostunut yksityinen vesijättö ennen 1.1.1997 ja sitä rajoittava lunastava kiinteistöyksikkö on muodostettu vesijätön syntymisen jälkeen, mutta kuitenkin ennen 1.1.1997, lunastaminen voidaan edellisessä kohdassa todetusta poiketen suorittaa muiden edellytysten täyttyessä.

Vähäinen erillinen vesijättö, KML 60.2 §

Myös vähäinen erillinen vesijättö voidaan lunastaa, jos sitä voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain siihen rajoittuvan kiinteistöyksikön yhteydessä.

Osakaskunta hakijana, KML 60.2 §

Jos lunastuksen hakija on vesijätön tai yhteisen alueen osakaskunta, on kunkin kiinteistön osalta erikseen ratkaistava lunastusedellytysten olemassaolo.