Pitkä vesivaaka

Pitkän vesivaa’an tarkoitus on pohjoismaisen maannousun, vuoksideformaation ja Maan sisärakenteen tutkimus.

Geodeettisen laitoksen vesivaaka sijaitsee Lohjalla, Tytyrin kalkkikaivoksessa, maan alla noin 120 metrin syvyydessä. Pitkien vesivaakojen kehittely alkoi vuonna 1965. Laitteet olivat toiminnassa itä–länsisuunnassa vuosina 1977–1996 ja pohjois–eteläsuunnassa vuosina 1983–1996.

Uutta interferometristä pitkää vesivaaka on kehitelty ja rakennettu vuodesta 2000 lähtien. Laite on täysin automatisoitu, paranneltu versio Michelson & Galen vuonna 1919 esittelemästä vesivaa’asta. Laite rekisteröi useita erilaisia kiinteän maan geodynaamisia ja mikroseismisiä ilmiöitä, maan ominaisheilahteluja sekä merien ja ilmakehän kuormitusvaikutusta kiinteän maan rakenteeseen. Nämä ilmiöt antavat uutta tietoa maankuoren dynaamisesta rakenteesta.

Analysoimalla Lohjan vesivaakojen mittaustuloksia on havaittu maankuoren ja vaipan pyörimisliikkeen poikkeamat ytimen pyörimisliikkeestä. Signaalin havaitseminen horisontaalisuunnassa on maailmanlaajuisesti erittäin harvinaista. Analyysi antaa riippumattoman tuloksen ytimen lähes vuorokauden pituiselle pyörähdysajalle. Tuloksia voidaan verrata muun muassa suprajohtavan gravimetrin, kansainvälisen VLBI-verkoston ja kallioperän venymämittauksien avulla. Interferometrisellä vesivaa'alla voidaan tutkia esimerkiksi Maan rakennetta, kallioperän tektoniikkaa ja hiukkaskiihdyttimien sijaintipaikkojen stabilisuutta.

Yhteyshenkilöt
Asiasanat
Vesivaaka
Tytyrin kaivos
Osaamisalue
Tutkimusryhmät
Rahoittajat
FGI