Viljelijät teiltä pelloille

Poikkeuksellisen talven jälkeen koitti viimein kevät. Maanviljelijöille alkoi vapun jälkeen hermoilun aika: "Milloin kylvöt voi aloittaa? Lähtikö naapurin isäntä jo? Ehditäänkö kylvöt tehdä ennen sadetta? Porissa kylvöt on kuulemma jo aloitettu. Ei se mitään meinaa, kun ne ovat niitä urpasavialueita..."

Arvatenkin tämäntapaisia ajatuksia sinkoili toukokuussa maatiloilla Suomenmaassa. Helatorstain helteeltä päästiin useimmilla tiloilla kylvötöihin. Tätä kirjoittaessa pääosassa Suomea kylvöt ovat jo hyvässä vauhdissa ja osassa Suomea jo tehty.

Kylvöaika tuo traktorit tielle

Kylvöaika näyttäytyy suomalaisille traktoriliikenteen lisääntymisenä maanteillä. Aina viljelijöiden peltolohkot eivät sijaitse talouskeskuksen vieressä, vaan lohkoille on kuljettava useiden kilometrien päähän. Monesti reitti lohkolle kulkee maantietä pitkin.

Traktoreiden lomassa puikkelehtivat motoristit, rekat ja tavalliset autoilijatkin. Vaaratilanteilta on vaikea välttyä. Tien päällä vietetyt tunnit ovat suoraan pois viljelijän kukkarosta. Bensiininkin hinta tuntuu vain kohoavan eikä vedellä kulkevaa traktoria ole ainakaan vielä kehitetty. Mikä pahinta, tien päällä vietetyt tunnit ovat pois itse peltotyöstä.

Tilusjärjestelyillä pellot lähemmäs viljelijää

Maanmittauslaitoksessa tehdään töitä sen puolesta, että viljelijät saataisiin maanteiltä pelloille. Erilaisilla tilusjärjestelyhankkeilla vähennetään turhaa kulkemista maanteillä sekä alennetaan viljelyn kustannuksia. Tiluksia järjestelemällä lohkokokoa kasvatetaan ja lohkoja vaihdetaan lähemmäs viljelijän talouskeskusta. Näin viljelijän tien päällä viettämät tunnit vähenevät ja varsinaiseen työhön jää enemmän aikaa.

Viljelijöiden kiinnostus tilusjärjestelyitä kohtaan on viimevuosina lisääntynyt. Tämä on mielestäni merkki siitä, että suomalaisilla viljelijöillä on uskoa tulevaisuuteen ja valmiutta olla ennakkoluulottomasti kehittämässä toimintaansa tuleville sukupolville.

Tällä hetkellä tilusjärjestelyhankkeita on Suomessa menossa noin sadalla tuhannella hehtaarilla. Hankkeet koskettavat tuhansia viljelijöitä. Tilusjärjestelyt ovat painottuneet Länsi-Suomeen, mutta muutamia hankkeita on vireillä myös Itä-Suomessa.

Yhden hankkeen keskikoko on noin tuhat hehtaaria, joten voidaan sanoa, että yleensä järjestelyn kohteena ovat yhden kylän pellot. Kun tilan tiluksilla ollaan järjestelemässä, kysymyksessä on vakava asia. Tilan pellot ovat voineet olla saman suvun viljelyksessä vuosisatoja tai isomummu voi vielä muistaa, kuinka pappa raivasi tuon lohkon sodasta palattuaan. Kun viljelijät päättävät ryhtyä tilusjärjestelyyn, on se merkittävä luottamuksen osoitus Maanmittauslaitoksen henkilökunnalle. Asiakaslähtöisellä ja tehokkaalla toiminnalla tämä luottamuksenosoitus on lunastettava.

Tänäkin keväänä suomalaiset viljelijät pääsivät kylvämään uusilla järjestellyillä lohkoilla noin 10 000 peltohehtaarin alueella.

Kalle Konttinen
tilusjärjestelypäällikkö
Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto