Priváhtageaidnodoaimmahus

Priváhtageainnut leat priváhta eanaoamasteddjiid ja eará geaidnoosolaččaid bajásdoallan geainnut. Priváhtageaidnodoaimmahus dárbbašuvvo go háliida vuođđudit ođđa dahje gieđahallat dálá geaidnovuoigatvuođaid.

  • Priváhtageaidnodoaimmahusas vuođđuduvvon geaidnovuoigatvuohta lea bissovaš giddodahkii gullevaš vuoigatvuohta, ja dat merkejuvvo giddodatregistarii. Vejolaš giddodagaid oamasteaddji nuppástusat eai váikkut dákkár geaidnovuoigatvuhtii.
  • Giddodaga oamasteddjiid gaskanis soahpamuššii vuođđuduvvi vuoigatvuohta johtit nuppi giddodaga bokte čatná dábálaččat dušše soahpamuša dahkan olbmuid.
  • Priváhtageainnu huksemis ja bajásdoallamis fuolahit geaidnoosolaččat. Geaidnoáššiid dikšuma várás geaidnoosolaččat sáhttet ortniiduvvot ja vuođđudit geaidnogotti dahje doaibmat almmá ortniiduvvoma.
  • Geaidnovuoigatvuođa vuođđudeapmi maŋŋá geainnu dikšumii guoskevaš áššiid gieđahallet geaidnoosolaččat gaskaneaset dahje geaidnogotti čoahkkimis.
  • Priváhtageaidnoregisttarváldosis oidno geaidnogotti dovddaldat ja oktavuođaolbmo dieđut (juos almmuhuvvon) ja logahallan daid giddodagain geaid eatnama alde geaidnu lea. Diŋgo priváhtageaidnoregisttarváldosa.

Váldde oktavuođa

Priváhtageaidnodoaimmahusas sáhttá earret earáid:

  • vuođđudit geaidnovuoigatvuođa nuppi oamastan giddodaga eatnamii
  • loahpahit geaidnovuoigatvuođa dahje sirdit dan nuppi sadjái
  • vuođđudit dahje gieđahallat geavahanvuoigatvuođaid muorraávdnasiid seailluheami, biilla báikki, fanassátkku dahje -rukku várás
  • vuođđudit geaidnogotti
  • nannet geaidnoovttadagaid dahjege juohkit geainnu bajásdoallangoluid geaidnoosolaččaid gaskka

Priváhtageaidnodoaimmahusa ovdáneapmi

Eanamihtidanlágádus sádde ohccái almmuhusa, go priváhtageaidnodoaimmahus lea vuolgán johtui.

Priváhtageaidnodoaimmahussii gullet ovdal čoahkkima dahkanláhkái arkiivabarggut, ovtta dahje eanet doaimmahusčoahkkimat, vejolaš meahccebarggut, áššegirjjiid čállin ja vuoigatvuođaid registreren. Ovdal doaimmahusčoahkkima doaimmahusinšenevra čielggada áššeoasálaččaid giddodaga oamasteddjiid, dálá geaidnovuoigatvuođaid, lávvaáššiid ja eará giddodaga geavahussii ja oamastussii gullevaš dieđuid.

Doaimmahusinšenevra sádde buohkaide priváhtageaidnodoaimmahusa áššeoasálaččaide bovdehusreivve doaimmahusčoahkkimii unnimustá 10 beaivve ovdal álgočoahkkima.

Doaimmahusinšenevra dahká priváhtageaidnodoaimmahusa okto dahje ovttas guvttiin luohttámušolbmáin. Áššeoasálaččaid sávvat boahtit čoahkkimii. Áššeoasálaččaid eretorrun ii goit eastte doaimmahusa čađaheami.

Doaimmahussii guoskevaš mearrádusat dahkkojuvvojit álo doaimmahusčoahkkimis. Ovdal mearrádusa dahkama áššeoasálaččain lea vejolašvuohta buktit sin gáibádusaid áššái dahje oaiviliid áššis.

Mearrádusat gusket earret earáid:

  • geaidnovuoigatvuođaid vuođđudeami, sirdima dahje loahpaheami
  • geainnu ráhkadan- ja bajásdoallangoluid juohkášumi (geaidnoovttadagat) geaidnoosolaččaid gaskka
  • buhtadusaid mearrideami
  • doaimmahusgoluid juohkášupmi osolaččaid gaskka.

Čoahkkimis mearriduvvo dárbbu mielde maiddái geaidnogotti vuođđudeamis. Juos geaidnoosolaččat leat olu, lea buorre vuođđu ásahit geaidnogotti dikšut geainnu bajásdoallamis. Eará dáhpáhusas geainnu bajásdoallamis vástidit geainnu osolaččat ovttas.

Nuppástusohcan

Doaimmahusas dahkkon mearrádusaide sáhttá ohcat nuppástusa eanadikkis 30 beaivve siste doaimmahusa loahpaheapmi rájes. Doaimmahusinšenevra muitala doaimmahusčoahkkimis nuppástusohcanmeannudeami birra lagabut.

Áššebáhpárat ja registreren

Doaimmahusčoahkkima maŋŋá ráhkaduvvo doaimmahusáššegirji. Doaimmahusa lága fámu oažžuma maŋŋá doaimmahus registrerejuvvo giddodatregistarii ja áššebáhpárat arkiverejuvvojit bissovaččat Eanamihtidanlágádusa elektrovnnalaš arkiivii.

Doaimmahusáššebáhpárat sáddejuvvojit doaimmahusčoahkkimis mearriduvvon vuogi mielde giddodagaid oamasteddjiide.

Priváhtageaidnodoaimmahusa ohcan

  • Doaimmahusa galgá ohcat čálalaččat ja sáhttá deavdit doaimmahusohcamušskovi.
  • Árvaluvvon gieđahallanáigi: 6-9 mánu

Čilge ohcamušas

  • manin doaimmahusa ohcat
  • maid giddodagaid doaimmahus guoská (giddodatdovddaldagat ja namat)
  • ohcci oktavuođadieđut
  • kárta guovllus masa ohcamuš guoská.

Priváhtageaidnodoaimmahusa golut

  • Eanamihtidanlágádus bearrá doaimmahusas doaimmahusmávssu. Dat mearrašuvvá dan áiggi vuođul mii doaimmahussii geavahuvvo. Dábálaččat máksu juogaduvvo áššeoasálaččaid gaskka sin doaimmahusas fidnen ávkki vuođul.
  • Hattit (suomagillii)

Váldde oktavuođa