Tasokoordinaatisto

ETRS-GKn

Maanlaajuisissa kartastotöissä käytetään siis edellisessä luvussa mainittua ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatistoa, jossa kok

Asiasanat:

KKJ

Kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ) luominen aloitettiin 1960-luvulla Geodeettisen laitoksen 1. luokan kolmioverkon mittausten ja tasoituslaskennan valmistuttua. Kolmioverkko tasoitettiin ED50-koordinaattijärjestelmässä (European Datum 1950). ED50 perustuu 1950-luvulla tehtyyn Euroopan laajuiseen kolmioverkkojen yhteistasoitukseen.

Asiasanat:

VVJ

Ensimmäinen valtakunnallinen tasokoordinaatisto Suomessa oli Helsingin järjestelmä tai Vanha valtion järjestelmä (VVJ).

VVJ:n luominen aloitettiin 1920-luvulla, jolloin Geodeettinen laitos (GL) aloitti ensimmäisen luokan kolmioverkon mittaustyöt. Nimi Helsingin järjestelmä tulee kolmiomittausten lähtöpisteen mukaan (Kallion kirkko Helsingissä).

Asiasanat:

Tasokoordinaatisto

Tasokoordinaatiston muodostaminen

Suomessa maastokartoilla ja yleisissä kartastotöissä käytetään poikittaisasentoista lieriöprojektiota ja niiden yhteydessä muodostettuja tasokoordinaatistoja.

Poikittaisasentoisessa lieriöprojektiossa tasokoordinaatisto muodostetaan seuraavasti:

UTM

Universal Transverse Mercator (UTM) on käytännössä globaalin standardin asemaan päässyt poikittainen leikkaava lieriöprojektio ja tasokoordinaatisto.

Asiasanat:

Tasokoordinaatistot

Todellisuutemme on kolmiulotteinen. Sitä kuvataan monesti kaksiulotteisena karttaprojektion avulla joko paperisilla kartoilla tai kuvaruuduilla. Karttaprojektioon kuuluu myös tasokoordinaatisto. Tässä osassa keskitymme Suomessa käytettäviin valtakunnallisiin tasokoordinaatistoihin ja niiden muodostumiseen.

Poikittaisasentoisessa lieriöprojektiossa tasokoordinaatisto muodostetaan seuraavasti (kuva alla):

Asiasanat:

Sivut

Tilaa syöte RSS - Tasokoordinaatisto