Tasokoordinaatisto

Tasokoordinaatistot

Suomessa maastokartoilla ja yleisissä kartastotöissä käytetään poikittaisasentoista lieriöprojektiota ja niiden yhteydessä muodostettuja tasokoordinaatistoja.

Poikittaisasentoisessa lieriöprojektiossa tasokoordinaatisto muodostetaan seuraavasti:

Asiasanat:

ETRS-GKn

Maanlaajuisissa kartastotöissä käytetään siis edellisessä luvussa mainittua ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatistoa, jossa kok

Asiasanat:

ETRS-TM35FIN

TM35FIN-projektiossa lieriö leikkaa maan pintaa eli keskimeridiaanin kohdalla lieriön pinta on maan (ellipsoidin) pinnan alapuolella. Koko Suomi kuvataan yhdessä projektiokaistassa, jonka keskimeridiaani on 27° itäistäpituutta.   

TM35FIN-karttaprojektion ominaisuuksia ovat lisäksi:

KKJ

Kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ) luominen aloitettiin 1960-luvulla Geodeettisen laitoksen 1. luokan kolmioverkon mittausten ja tasoituslaskennan valmistuttua. Kolmioverkko tasoitettiin ED50-koordinaattijärjestelmässä (European Datum 1950). ED50 perustuu 1950-luvulla tehtyyn Euroopan laajuiseen kolmioverkkojen yhteistasoitukseen.

Asiasanat:

VVJ

Ensimmäinen valtakunnallinen tasokoordinaatisto Suomessa oli Helsingin järjestelmä tai Vanha valtion järjestelmä (VVJ).

VVJ:n luominen aloitettiin 1920-luvulla, jolloin Geodeettinen laitos (GL) aloitti ensimmäisen luokan kolmioverkon mittaustyöt. Nimi Helsingin järjestelmä tulee kolmiomittausten lähtöpisteen mukaan (Kallion kirkko Helsingissä).

Asiasanat:

Tasokoordinaatisto

Tasokoordinaatiston muodostaminen

Suomessa maastokartoilla ja yleisissä kartastotöissä käytetään poikittaisasentoista lieriöprojektiota ja niiden yhteydessä muodostettuja tasokoordinaatistoja.

Poikittaisasentoisessa lieriöprojektiossa tasokoordinaatisto muodostetaan seuraavasti:

UTM

Universal Transverse Mercator (UTM) on käytännössä globaalin standardin asemaan päässyt poikittainen leikkaava lieriöprojektio ja tasokoordinaatisto.

Asiasanat:

Sivut

Tilaa syöte RSS - Tasokoordinaatisto