Tietohallintolakia odotellessa

Valtion tietohallinnon ohjaus on viime vuosikymmeninä vaihdellut tiukasta sääntelystä huomattavan vapaaseen ohjaukseen. Tietohallintoasioiden lainsäädäntö on monelta osin ollut sisällä erityislainsäädännöissä. Lainsäädäntö on laahannut teknologian kehitystä jäljessä, mikä on hidastanut digitaalisen tietoyhteiskunnan toteuttamista.

Jo viime vuosikymmenen alussa yritettiin aikaan saada erillistä tietohallintolakia, mutta työ jäi loppuun saattamatta. Asiaan palattiin vuonna 2006 valtion IT-strategiassa ja sitä seuranneessa periaatepäätöksessä, jotka loivat pohjan kuluvana keväänä eduskunnan hyväksymälle laille julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, ns. tietohallintolaille. Lain voimaan tulon päivämäärä ei ole vieläkään selvillä.

Yhteen toimivuus ja tiedon saatavuus korostuvat

Laki koskee lähes koko julkishallintoa ja antaa valtiovarainministeriölle huomattavan vahvan aseman sekä uusia keinoja julkisen hallinnon tietohallinnon ohjaukseen. Laki korostaa tietojärjestelmien yhteen toimivuutta ja tiedon saatavuutta. Yhteen toimivuus toteutetaan ottamalla käyttöön yhtenäiset julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu- ja kuvaamisjärjestelmät, niiden edellyttämät kuvaukset ja määritykset sekä julkisen hallinnon tietohallinnon yhteiset palvelut. Samalla valtiovarainministeriöön on muodostettu valtionhallinnon, kuntahallinnon ja turvallisen tietoliikenteen ohjausta hoitava yksikkö.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää palvelujen käytön laajuudesta. Virastojen kokonaisarkkitehtuurien laatimisille ja yhteisten palvelujen käyttöönotoille määritetään niin sanottu perälauta eli aikaraja, jolloin yhteiset palvelut on otettava käyttöön ja kuvausten oltava valmiina. Ministeriöillä on velvoite huolehtia lain toteutumisesta hallinnonaloillaan.

Maastotietojärjestelmä perustietovarantoa

Laki edellyttää, että viranomaiset käyttävät toiminnassaan perusrekisterejä ja niihin verrattavia tietovarantoja. Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen pitämä maastotietojärjestelmä määritetään laissa perustietovarannoksi. Kevään aikana annettiin myös valtioneuvoston periaatepäätös julkisten digitaalisten aineistojen saatavuudesta, mikä yhdessä rekisterien primääritiedon käyttövelvoitteen kanssa lisää Maanmittauslaitoksen tietopalvelujen kysyntää.

Tietohallintolain valmistelun rinnalla on valmisteltu julkisen hallinnon ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuria. Sitä käsittelevä raporttiluonnos, liitteineen noin tuhat sivua, on parhaillaan lausunnolla. Kokonaisarkkitehtuuri ei ole pelkästään tietohallintoa koskeva asia. Siinä yhdistyvät organisaation toiminnan ja toimintaprosessien suunnittelu sekä niitä tukevien tiedonhallinnan ja tietojärjestelmäkokonaisuuden suunnittelu. Luonnos löytyy valtiovarainministeriön sivuilta, mikäli kaipaa tosi syvällistä kesälukemista.

Laadukkaampia palveluita

Tietohallintolaki ja syksyllä hyväksytty tietoturvallisuusasetus edellyttävät myös Maanmittauslaitokselta toimenpiteitä. Käytännössä se merkitsee entistä tiiviimpää ja laajempaa sidosryhmäyhteistyötä järjestelmien suunnittelussa sekä kasvavaa ja määrämuotoista dokumentointia. Lähtökohtana on, että tekemiset näkyvät toiminnassamme entistä paremmin yhteen toimivina ja laadukkaampina palveluina.

Matti Lisitsin
Tietohallintojohtaja
Keskushallinto