Kolmiomittauksella Suomessa pitkät perinteet

Suomessa ensimmäiset kolmiomittaukset tehtiin tieteen tarpeisiin. Ranskalainen Maupertiuksen retkikunta mittasi 1700-luvulla kolmiketjun Torniosta Pellon Kittisvaaraan. Mittauksilla todistettiin maapallon olevana navoiltaan litistynyt.Maapallon tarkka koko ja muoto pystyttiin selvittämään vasta seuraavalla vuosisadalla. Silloin Tarton yliopiston professorin F.G.W. Struven johdolla mitattiin kolmiketju Mustalta mereltä Pohjoiselle jäämerelle. Suomessa se kulkee maan halki. Ketju liitettiin vuonna 2005 UNESCOn maailmanperintöluetteloon 10 maan yhteisenä teknis-tieteellisenä kohteena.

Kolmiomittaukset Suomen kartoituksia varten alkoivat venäläisten topografijoukkojen toimesta 1860-luvulla. Itsenäisyyden alkuaikoina perustetun Geodeettisen laitoksen yksi päätehtävä oli yhtenäisen kolmioverkon luominen koko maahan. Maanmittauslaitos puolestaan tihensi tämän harvan pisteistön käytännön mittauksia ja kartoituksia palvelevaksi.

Trigonometrian lait perustana

Kolmiomittaus perustuu - kuten nimikin kertoo - kolmion kulmien mittaamiseen ja kolmioiden ratkaisuun. Kun kolmion yksi sivu tunnetaan, voidaan sen ja kahden mitatun kulman avulla ratkaista muiden sivujen pituudet. Näin etäisyyden mittausta voidaan viedä kulmamittauksella eteenpäin kolmio kolmiolta.

Koska kolmiopisteiden välillä pitää olla näköyhteys, suomalaisessa metsämaastossa pisteelle oli lähes poikkeuksetta rakennettava kolmiomittaustorni. Vuosikymmenten saatossa niitä rakennettiin yli 4000 - viimeiset vuonna 1986. Silloin satelliittimittaus syrjäytti kolmiomittauksen. Peruskartoituksen kiireisimpinä aikoina rakennettiin vuosittain lähes 200 tornia. Kun tornin elinikä oli noin 15 vuotta, voidaan arvioida, että parhaimmillaan Suomessa on ollut pystyssä 2000 kolmiomittaustornia.

Kolmiomittaustornit tänään

Vuonna 2007 Helsingin Sanomissa olleen artikkelin palautteena kansalaiset ilmoittivat 31 pystyssä olevasta tornista. Näistäkin moni on jo kaatunut, ja tuskin pystyssä olevista yksikään on kiivettävässä kunnossa. Ainoat turvalliset kolmiomittaustornit ovat Oravivuorella Korpilahdella ja Saariselän Kaunispäällä. Niihin noustaan kaiteellisia portaita ja kolmiomittaajien jyrkät tikapuut ovat saaneet väistyä. Ne on kuitenkin rakennettu "kolmiomittauskauden" jälkeen; Oravivuori vuonna 1998 ja Kaunispään kolmiomittaustorni tänä kesänä. Ne muistuttavat Suomen kolmiomittauksen ja kartoituksen pitkästä perinteestä ja tarjoavat samalla torniin nousijalle suomalaisen maisemaelämyksen.

Yli-insinööri
Pekka Tätilä
Kehittämiskeskus