Paikkatietokeskus hakee apulaistutkijoita ja opinnäytetyöntekijöitä

Haemme määräaikaisia apulaistutkijoita, opinnäytetyöntekijöitä ja jatko-opiskelijoita Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskukseen (FGI) työskentelemään geodesian ja geodynamiikan osaston tutkimusprojekteissa. Alla on listattuna esimerkkiaiheita opinnäytetöihin. Työskentelypaikkana voi olla Kirkkonummen Masala, Pasila tai Lahti.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus mahdollisimman pian tai viimeistään 28.2.2018 klo 23.59 mennessä sähköpostilla osaston projektikoordinaattorille Elina Keräselle (etunimi.sukunimi(at)maanmittauslaitos.fi)

Kelpoisuusvaatimukset

Tehtävän kelpoisuusvaatimuksena on aihepiiriin soveltuvat opinnot, perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja kielitaito.

Hakijalta odotamme:

  • Opintoja ja kokemusta soveltuvilta aloilta
  • Kielitaitoa (suomi ja englanti, Lystra-hanketyössä ruotsin ymmärtäminen on eduksi)

Apulaistutkijan / opinnäytetyöntekijän palkka sovitaan kokemuksesta ja koulutuksesta riippuen.

Virkaan tai tehtävään valittavasta henkilöstä voidaan tehdä hakijan suostumuksella henkilöturvallisuusselvitys (Turvallisuusselvityslaki 726/2014). Turvallisuusselvitysmenettelystä ja selvityksen kohteen oikeuksista löytyy tarkempia tietoja osoitteessa www.supo.fi.

Lisätietoja

Projektikoordinaattori Elina Keränen (etunimi.sukunimi(at)maanmittauslaitos.fi) voi antaa aihepiiriin soveltuvan henkilön yhteystiedot kyselyjen perusteella.

WWW-osoite: http://maanmittauslaitos.fi/tutkimus 
Työpaikan osoite: Geodeetinrinne 2, 02430 MASALA (toimipaikasta voidaan sopia)
Työ alkaa: tehtävän aloituspäivämäärästä voidaan sopia
Työaika: kokoaikatyö, työajasta voidaan sopia
Työn kesto: 1–12 kuukautta, määräaikainen
Määräaikaisuuden peruste: Työn luonne (opinnäytetyö / projektityö)

Esimerkkiaiheita opinnäytetöihin

Avaruusgeodesia

1. Metsähovin geodeettisen tutkimusaseman satelliittilaserissa käytettävän puolijohdeilmaisimen kehitystyö
Metsähovin geodeettisen tutkimusaseman (Kylmälä, Kirkkonummi) uusi satelliittilaserasema (https://en.wikipedia.org/wiki/Satellite_laser_ranging) on juuri valmistumassa, ja tulevaisuudessa tullaan laajentamaan myös avaruusromuhavaintoihin käyttäen infrapunalaseria. Kehitystyön pääasiallisena tarkoituksena on suunnitella ja rakentaa infrapunahavainnoissa käytettävän ”single photon avalanche diode” -puolijohdeilmaisimen ohjaus- ja lukuelektroniikka. Työn aloittamiseksi on olemassa suunnitelma toisella satelliittilaserasemalla käytössä olevasta ilmaisimesta sekä joitain avainkomponentteja on jo hankittu. Työ on laajuudeltaan opinnäytetyöhön soveltuva. MML/Paikkatietokeskus ei myönnä tutkintoja, mutta on tiiviissä yhteistyössä pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kanssa, joten työn käytöstä opinnäytteeseen voidaan tapauskohtaisesti keskustella. Työssä vaaditaan hyviä elektroniikan suunnittelu- ja rakennustaitoja, sekä ohjelmointitaitoja.

Kesätyö / opinnäytetyö
Ohjaaja(t): Arttu Raja-Halli (& Jyri Näränen)

2. Radiolähteiden rakenteiden vaikutus geodeettisen pitkäkantainterferometrian (GeoVLBI:n) tarkkuuteen
GeoVLBI-tekniikka perustuu Linnunradan ulkopuolisista galakseista (kvasaareista) saapuvien radiosignaalien tarkkoihin mittauksiin. Radiolähteiden sisäinen rakenne ja aikavaihtelu heikentävät tekniikan tarkkuutta. Tutkimukseen kuuluu geodeettisen ja tähtitieteellisen havaintoaineiston käsittelyä, jonka avulla voidaan arvioida radiolähteen rakenteen vaikutusta ja mahdollisuuksia sen korjaamiseksi.

Pro gradu / diplomityö
Ohjaaja: Nataliya Zubko
Ohjauskieli: Englanti

3. GRACE-painovoimasatelliittien tuloksia Etelämantereella
GRACE-painovoimasatelliittipari kiersi maapalloa vuodesta 2002 viime vuoteen 2017 asti. Reilun viidentoista vuoden aikana on saatu ensimmäistä kertaa historiassa maapallon laajuisesti tietoja painovoiman ajallisista muutoksista ja sen kautta hydrologisista vaihteluista. Paikkatietokeskus tutkii Etelä-mantereella massamuutoksia ja niiden aiheuttamia korkeuden ja painovoimamuutoksia. Tämän työn tarkoitus on kerätä kirjallisuudesta GRACE:n tuloksia Etelämantereelle ja sen perusteella antaa arvio massavaihteluista Etelämantereen Kuningatar Maudin Maalla viimeisen 15 vuoden ajalta.

Kirjallisuustutkimus - Erikoistyö / harjoittelu
Ohjaaja(t): Mirjam Bilker-Koivula ja Jyri Näränen

4. Massavaihtelujen laskenta GRACE-painovoimasatelliittien datasta
GRACE painovoimasatelliittipari kiersi maapalloa vuodesta 2002 viime vuoteen 2017 asti. Reilun viidentoista vuoden aikana on saatu ensimmäistä kertaa historiassa maapallon laajuisesti tietoja painovoiman ajallisista muutoksista ja sen kautta hydrologisista vaihteluista. Työn tarkoitus on tutustua GRACE-mission tuottamiin painovoimamalleihin ja tapoihin, miten malleista voi laskea massavaihteluja. Laskenta-alue on Etelämantereen Kuningatar Maudin Maa, jossa Paikkatietokeskus tutkii maan liikettä painovoima- ja GNSS-mittauksilla. On mahdollista yhdistää työ edellisen työn kanssa.

Erikoistyö tai pro gradu / diplomityö (riippuen työn laajuudesta)
Ohjaaja: Mirjam Bilker-Koivula
 

Referenssijärjestelmät

5. Doris-aseman keskistys
Sjökullan Doris- ja Regina -antennien välisen vektorin epäsuoran mittauksen suunnittelu, mittaus, laskenta ja raportointi virhearvioineen. Lisäksi mahdollisesti Sjökullan vaaituksiin osallistuminen.

Kandidaatintutkielma (esimerkiksi)
Ohjaaja: Ulla Kallio

6. Globaali lämpeneminen & referenssijärjestelmät
Ilmastonmuutos lämmittää koko maapalloa. Tässä työssä tutkitaan, kuinka paljon lämpeneminen vaikuttaa Suomen referenssijärjestelmän pohjana oleviin pysyviin GNSS-asemiin ja sitä myötä referenssijärjestelmään tarkkuuteen ja luotettavuuteen, myös tulevaisuudessa.

Pro gradu / diplomityö
Ohjaaja: Maaria Nordman
Sijoituspaikkana myös Lahti.

7. Maannousua Merenkurkussa
Merenkurkku on osa Unescon maailmanperintökohdetta, jossa yhdistyy geodeettien kannalta kolme merkittävää tekijää: maannousu on voimakasta, Itämeri on lähellä ja geodeettisia mittauksia on tehty 1900-luvun alkupuolelta asti. Alueelta löytyy mareografi, kaksi absoluuttipainovoimapistettä, GNSS-asema sekä relatiivipainovoimapiste. Myös vaaitusmittauksia alueella tehdään säännöllisesti, ensimmäisestä tarkkavaaituksesta lähtien. Tässä työssä vertaamme eri mittausmenetelmien antamia maannousulukuja ja laskemme tulevaisuuden ennusteet geofysikaalisia malleja käyttäen sekä meren- että maannousulle. Työ liittyy EU:n Interreg Botnia-Atlantica -ohjelman rahoittamaan Lystra-hankkeeseen, jossa päivitetään Merenkurkun (FIN) ja Korkean rannikon (SWE) maailmanperintökohteen opastuskeskusten ja nettisivujen materiaalit käyttäen uusimpia geologisia ja geofysikaalisia havaintoja.

Projektityö (Lystra)
Ohjaaja: Maaria Nordman
Sijoituspaikkana myös Lahti.

8. Itämeri geodeettien näkökulmasta
Itämeri on sekä hyvin rajattu testimassa esim. painovoimasatelliiteille, että häiriötekijä esim. GNSS- ja painovoimamittauksille. Meillä on pintamalleja, vuoksimalleja, aikasarjoja sekä havaintoja Itämeren vaikutuksesta erilaisissa geodeettisissa havainnoissa. Tässä työssä yhdistetään kaikista havainnoista saatu tieto ja pyritään ymmärtämään miten Itämeren vaikutus voidaan poistaa sieltä missä sitä ei tarvita ja mallintaa oikein siellä, missä sen on syytä olla.

Pro gradu / diplomityö
Ohjaaja: Maaria Nordman
Sijoituspaikkana myös Lahti.

9. Geoidimallin etäisyyden mukaiset virheet
Paikkatietokeskus tutkii tulevaisuuden korkeudenmääritysmenetelmiä. Kaikissa menetelmissä, joissa käytetään GNSS-signaalia, geoidimalli on olennaisessa roolissa. Geoidin pinta on korkeusjärjestelmän nollapinta. Geoidimallin avulla voidaan muuntaa GNSS-menetelmällä mitatut ellipsoidiset korkeudet kansallisen korkeusjärjestelmän mukaisten korkeuksiin. Vaikka geoidimallin absoluuttitarkkuus on yleisesti hyvin tiedossa, geoidimallin tarkkuutta etäisyyden funktiona ei ole paljon tutkittu.
Työn tarkoitus on määrittää Suomen virallisen geoidimallin virheet etäisyyden funktiona GNSS- ja vaaitusaineistojen avulla.

Erikoistyö
Ohjaaja: Mirjam Bilker-Koivula
 

Geodynamiikka

10. Lohjan ja Conrad (Itävalta) geofysikaalisten observatorioiden geodynaamisten deformaatiohavaintojen analysointi ja Fizeau-tyypin pinnankorkeusinterferometrin kehittely
Interferometristen vesivaakojen geodynaamisten havaintojen käsittelyä moderneilla kiinteän maan deformaation analyysiohjelmistoilla ja analysoida kansainvälisten valtamerten kuormitusmallien yhteensopivuutta mittausaineistoon. Mahdollisuus kehittää Fizeau-tyypin pinnankorkeusinterferometria ja siihen liittyvää havainto-ohjelmistoa.

Pro gradu / diplomityö
Ohjaaja: Hannu Ruotsalainen