Itsenäistyminen ei merkinnyt suuria muutoksia valtionhallinnossa, mutta maanmittaustoiminnot eriytyivät ja tehtävät jakaantuivat eri osastoihin. Kolmiomittaukset tarkensivat maantieteellistä Suomi-kuvaa, ilmavalokuvaus, sähköinen etäisyydenmittaus ja tietokoneiden käyttöönotto mullistivat vähitellen kartan tekemisen. 1970-luvulla valmistui koko maan kattava peruskartasto. Asutustoiminnassa maanmittareita työllisti torpparilain ja Lex Kallion toteuttaminen, joiden tuloksena syntyi yli 100 000 uutta viljelytilaa. Toisen maailmansodan jälkeen vuorossa oli asutustilojen muodostaminen siirtoväelle.
