Blogi: Julkisen talouden suunnitelma - mikä se on?

Talven aikana tuli esille uusi suunnitteluasiakirja nimeltä ”julkisen talouden suunnitelma”. Se kattaa koko julkisen talouden eli valtion ja kuntien talouden, lakisääteiset työeläkelaitokset ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat osuudet. Valtioneuvosto laatii julkisen talouden suunnitelman vaalikauden mittaisena ja se tarkistetaan vuosittain neljäksi vuodeksi eteenpäin huhtikuun lopussa. Hallitus asettaa ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa rahoitusasematavoitteet koko julkiselle taloudelle ja sen alasektoreille sekä esittää tarvittavat yksilöidyt toimenpiteet rahoitusasematavoitteiden saavuttamiseksi.

Koordinoitu foorumi julkista taloutta koskevalle päätöksenteolle

Julkisen talouden suunnitelmalla on tarkoitus luoda koordinoitu foorumi julkista taloutta koskevalle päätöksenteolle. Julkisen talouden suunnitelma muodostaa myös Suomen vakausohjelman. Valtion talouden kehysjärjestelmä on osa julkisen talouden suunnitelmaa. Kehysmenettely asettaa enimmäismäärän n. 80 %:lle valtion talousarviomenoista.

 Virastot ml. Maanmittauslaitos ovat tehneet talousarvioehdotuksensa vuodelle 2016, ja ministeriöt kokoavat niistä pohjan koko valtion talousarvioehdotukselle. Kun uudet kansanedustajat ovat kokoontuneet ja muodostaneet uuden hallituksen, tulee poliittista ohjausta talouden pidolle siitä eteenpäin. Menettelyn viitekehystä olen kuvannut edellä.

Talouden kriisitietoisuus on lisääntynyt ja ymmärrys myös siitä, että laihat vuodet tulevat jatkumaan tästä pitkään. Talousennusteiden lupaus, että ensi vuonna kansantuote lähtee kasvuun, on ollut välillä jo uskonasian kaltainen hokema. Olemme siirtyneet matalan kasvun aikakauteen. Tulomme ja menomme on tasapainotettava omilla päätöksillä. Emme voi syödä enempää kuin tienaamme. Muuten meille käy kuin ”hullulle miehelle Huittisissa”.

Tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä. Sitä kautta on saatava kilpailukykyä myös suomalaisille yrityksille ja erityisesti vientiyrityksille - julkishallinnosta puhumattakaan. Nyt saamme kansakuntana maksaa niistä ylisuurista palkankorotuksista, joita tehtiin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun kaikkien alojen tuottavuuden oli uskottu kehittyneen samalla nopeudella kuin parhaiden yritysten.

Tasapainottaminen pitää tehdä tehtävälähtöisesti - arvovalinnoilla

Ilman julkishallintoa ei yhteiskunta toimi. Julkishallinto luo edellytyksiä myös yritystoiminnalle, ja meitä virkamiehiä tarvitaan hoitamaan tehtävämme. Siinä mielessä ”kyllä minä niin mieleni pahoitin”, kun vaalien alla on ollut ilmassa vähän huutokauppaa siitä, kuka tekee korkeimman tarjouksen valtion virkamiesten lukumäärän vähentämiseksi. Ei kai se voi olla itseisarvo. Julkishallinnon virkamiehet omaavat korkean työmoraalin ja tehtävävastuun. He ovat myös valmiit kantamaan osuutensa julkisen talouden tasapainon aikaan saamiseksi.

Tasapainottaminen pitää tehdä tehtävälähtöisesti - arvovalinnoilla, mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä. Yhtaikaa ei voi vähentää resursseja, lisätä töitä ja odottaa parempaa tuottavuutta sekä työtyytyväisyyttä. Aasin selkä voi muuten katketa sellaisella politiikalla.

Arvo Kokkonen
Pääjohtaja


Plokkauksia Maasta -blogissa  eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.  Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Uusimmat uutiset ja blogit