Blogi: Kohti yhä avoimempaa dataa

Suomi on nykyisin julkisen tiedon avaamisen kärkimaiden joukossa. Julkisen datan avaamisen vertailussa käytetyn Open Data Index -mittarin mukaan Iso-Britannia, Tanska ja Suomi olivat kolme kärkimaata julkisen tiedon avaamisessa vuonna 2014. Suomi ohitti USA:n "heittämällä".

Monet julkisen tiedon avaamista koskevat esimerkit vahvistavat käsitystä siitä, että avaaminen lisää selvästi tietoaineistojen käyttöä. Sen sijaan avaamisen hyödyntämisen taloudellisesta vaikuttavuudesta on vielä vähän tutkimustietoa. Julkisen sektorin tietojen avaamisen vaikutukset ovat paitsi taloudellisia myös yhteiskunnallisia.

Taloudellisten vaikutusten tuloksia odotetaan usein turhan malttamattomina, ikään kuin julkinen tieto itsessään olisi jo taloudellista arvoa. Sitä on yleensä jalostettava. Yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät enempi parempaan päätöksentekoon ja hyvään hallintoon.

Maanmittauslaitos avasi kaikki digitaaliset maastotietoaineistot keväällä 2012 kansalaisten ja koko yhteiskunnan käyttöön. Käyttömäärät kasvoivat moninkertaisiksi ja ovat edelleen korkealla tasolla. Hieman huvittavaa oli vastata muutama kuukausi avaamisen jälkeen tiedusteluihin, joissa kysyttiin taloudellisista vaikutuksista syntyneinä uusina yrityksinä, työpaikkoina tai kasvaneina verotuloina. Prosessit ovat pitkiä innovaatioista kannattavaksi liiketoiminnaksi. Polku on kuitenkin auennut.

Stubbin hallituksen tavoitteena on avata kaikki merkittävät julkishallinnon keräämät ja hallinnoimat tietovarannot vuoteen 2020 mennessä. Tiedot olisivat silloin saatavissa ja käytettävissä konemuodossa, maksutta ja selkeillä käyttöehdoilla. Kokemukseni mukaan nyt on avattu ns. helposti avattavat aineistot. Seuraavassa vaiheessa olemme samanlaisessa tilanteessa kuin omenanpoimija poimittuaan alaoksien helpot hedelmät: ylemmäs noustessa jakkara ja tikkaat voivat heilua.

Kun ryhdytään avaamaan tietovarantoja, joissa on mukana esimerkiksi henkilötietoja, olemme tekemisissä selvästi haasteellisempien asioiden kanssa. Tiedot ovat usein kerätty rekistereihin prosesseissa, jotka on rakennettu aikana, jolloin tietopalvelu oli vain tiedon ylläpitäjällä. Hän jakoi tallettamansa tiedon kontrolloidussa tietopalvelussa. Ulkomailta olemme saaneet kuulla tapauksista, joissa avaamisen seurauksena on pitänyt muuttaa jo olemassa olevaa rekisteröityä tietosisältöä. Muuttaminen ei tapahdu kustannuksitta. Joku maksaa aina.

Edellä esittämistäni huolista huolimatta katson, että avoin data toimii julkisen sektorin sisäisenä kannustimena julkisten palvelujen parantamiseksi. Avaaminen edistää tutkimusta ja koulutusta sekä tiedon jakamisella voidaan estää päällekkäisen työn tekemistä.

Arvo Kokkonen
Pääjohtaja


Plokkauksia Maasta -blogissa  eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.  Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Uusimmat uutiset ja blogit