Hyppää pääsisältöön

Blogi: Vakavan huolen paikka

Kollegani Bengt Kjellson Lantmäterietistä kävi luonani viikko sitten. Keskustelimme päivän verran pohjoismaisten maanmittauslaitosten toimintaympäristön muutoksista. Molemmat laitokset ovat henkilöluvultaan suuria ja monitoimialaisia valtion virastoja. Toimintaamme yhdistää paitsi kaukainen yhteinen historia myös yhteiskuntiemme samankaltaisuus. Millään tuntemallani ulkomaisella maanmittauslaitoksella ei ole niin paljon samaa kuin Lantmäterietillä on kanssamme. Meillä on sen takia meneillään useita yhteisiä toiminnan ja toimintatapojen kehittämishankkeita.

Tunnistimme erään yhteisen kummallisuuden molemmissa maissa. Niin Ruotsin kuin Suomenkin hyvinvointi perustuu osaamiseen ja koulutukseen. Koulutusjärjestelmien toimivuus ja tarpeeseen vastaaminen on ollut kaiken A ja O. Maanmittausalalla molemmissa maissa on tapahtumassa outo kehitys. Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja vastaavat ovat hallinnoissaan itsenäisiä ja trendi on paikoin ollut luopua perinteisistä koulutusaloista, ml. maanmittausala ja eräät savupiipputeollisuuden alat. Maanmittauksella on erityisesti valtakunnallinen merkitys.  Maakuntapohjaiset korkeakoulut tai ”seksikkäisiin” toimialoihin keskityttävät opetusahjot eivät juurikaan välitä valtakunnallisuudesta koulutusaloja valitessaan. Monet ns. vanhat alat ovat kuitenkin yhteiskunnan perusinfraa ylläpitäviä toimintoja.

 Olemme ajautumassa tilanteeseen, jossa työnantajan tulee vastata peruskoulutuksesta. Haloo! Ei kai tämä voi olla sivistysvaltion – kuten Suomi ja Ruotsi – tie. Valitettavasti Lantmäteriet on jo ajautunut tilanteeseen, jossa sen pitää itse kouluttaa maanmittarit toimitusinsinööritehtäviin. Meillä Suomessa on sama kehitys pulpahtunut esille mm. Kokkolan maakuntamatkani yhteydessä, jossa kuulin että tällä kertaa ruotsinkielistä AMK-opetusta ollaan taas harkitsemassa lakkautettavaksi.

Toisaalta koskaan ei molemmissa maissa ole tuotettu niin paljon väitöskirjoja maanmittaustieteistä kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tutkimustuloksia on voitu siirtää paitsi yksityisen yritystoiminnan myös virastojen toimintaa hyödyntämään. Myös olemassa olevien ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden taso ja hyödynnettävyys on aiempaa selkeästi kehittyneemmällä tasolla.

Meidän on Suomessa yksityisen ja julkisen sektorin yhdessä kerrottava koulutuksesta vastaaville, ettei maanmittausalan perusopetusta pidä siirtää työnantajien vastuulle. Kyllä me pidämme huolta työntekijöidemme osaamisen säilymisestä, kunhan he ensin tulevat peruskoulutuksen saaneena työelämään.

Arvo Kokkonen
Pääjohtaja


Plokkauksia Maasta -blogissa  eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. 

Uusimmat blogit