Samaa asiaa kuvaavia termejä on paljon: tietoturvallisuus, kyberturvallisuus, digiturva jne. Onko näissä sitten jotain eroa? Ei välttämättä käytännön kannalta, sillä kaikissa kyse on tietojen käsittelystä pääosin sähköisessä ympäristössä. Tässä blogissa käytämme termiä digiturvallisuus. Digiturvallisuus on tärkeää, sillä se takaa sekä käyttäjän turvallisuuden että järjestelmien toimivuuden ja turvallisuuden. Tässä tärkeässä roolissa ovat ihmiset ja ihmisten turvallisuusosaaminen.

Digiturvaosaaminen Maanmittauslaitoksessa

Meillä Maanmittauslaitoksessa on erityistarpeita digiturvaosaamiseen, koska olemme niin sanottu perusrekisterivirasto ja ylläpidämme useita erilaisia rekistereitä. Digiturvaosaamista tarvitaan kuitenkin kaikkialla muuallakin kuin valtionhallinnossa – muun muassa jokapäiväisessä arkisessa elämässämme.

Maanmittauslaitoksessa kehitetäänkin jatkuvasti henkilöstön digiturvallisuustaitoja. Meillä on muun muassa ollut viime vuosina koko viraston tulostavoitteena digiturvallisuuskoulutusten laaja suorittaminen. Kaikilla työntekijöillämme on myös mahdollisuus opiskella näitä digiturvataitoja työajalla.

Miten digiturvallisuutta kehitetään?

Digiturvallisuudella varmistetaan, että Maanmittauslaitoksen asiakkailleen tuottamat palvelut ovat saatavilla, tiedot ovat ajantasaisia ja oikeita ja asiakkaiden henkilötiedot ovat turvatut kaikissa tietojen käsittelyvaiheissa. Keskeisiä välineitä tässä työssä ovat riskienhallinta, varautuminen, tekniset suojausratkaisut, tehokas valvonta ja häiriönhallinta sekä harjoittelu. 

Teknologian kehittyminen, kuten pilvipalvelujen laajempi hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa, edellyttää palveluja kehittäviltä ja niitä ylläpitäviltä asiantuntijoilta sekä tietoturva-asiantuntijoilta tietojen ja taitojen jatkuvaa kehittämistä ja ylläpitoa. Kehitystyötä ja muutosta tukemaan tarvitaan myös pitkäjänteistä yhteistyötä osaavien kumppanien kanssa.

Teknisten suojausratkaisujen ja osaavan henkilöstön lisäksi tarvitaan myös toimivia prosesseja. Riskienhallinnan, tehokkaan häiriönhallinnan, varautumisen sekä säännöllisen harjoittelun avulla kasvatetaan Maanmittauslaitoksen häiriöiden ja kyberuhkien sietokykyä, resilienssiä.

Kaikesta toiminnasta ja henkilöstön osaamisesta huolehtimalla voidaan tehokkaasti varautua uhkiin, kuten lisääntyvään kyberrikollisuuteen sekä myös ns. normaaleihin häiriötilanteisiin.

Pekka Ristimäki
johtava asiantuntija

Minna Romppanen
johtava asiantuntija

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.