Ensimmäiset signaalit vastaanotettu Metsähovin uudella VGOS-radioteleskoopilla

Maanmittauslaitos uudistaa Metsähovin geodeettista tutkimusasemaa yhdeksi maailman monipuolisimmista geodeettisista perusasemista. Uusi VGOS (Very Long Baseline Interferometry Global Observing System) -radioteleskooppi kuuluu tutkimusaseman avaininfrastruktuuriin. Teleskoopin uudella vastaanottimella on nyt saatu ensimmäiset havaintosignaalit.

Vastaanotinta kuljetetaan teleskooppiin nosturilla.
Kuva:
Nataliya Zubko

Viime viikot ovat olleet kiireisiä Metsähovissa, kun VGOS-radioteleskooppiin on asennettu uutta laajakaistaista vastaanotinta. Vastaanotinta käytetään signaalien havaitsemiseen erittäin kaukana olevista ekstragalaktisista radiolähteistä.

Vastaanottimen on kehittänyt IGN Yebes Technology Development Center Espanjassa. Metsähoviin saapumisen jälkeen vastaanottimen toiminta testattiin laboratoriossa. Onnistuneiden testien jälkeen 200 kg painava vastaanotin nostettiin teleskooppiin ja asennusta varten.

– Antennin kartiossa on vastaanottimen kanssa melko ahdasta, joten asennuspuuhissa kannattaa välttää liian raskasta aamiaista, naurahtaa johtava asiantuntija Joona Eskelinen Paikkatietokeskuksesta. 

 

Vastaanottimen asennus, etualalla Joona Eskelinen.
Kuva: Nataliya Zubko.

 

Vaikeista olosuhteista huolimatta asennustyö onnistui ilman isompia ongelmia. 

– Uuden 2–14 GHz:n vastaanottimen asennus sujui hyvin. Seuraavaksi pääsemme jatkamaan koko signaaliketjun testausta ja optimointia VGOS-käyttöä varten. Iso kiitos kuuluu myös Yebesin henkilöstölle heidän panoksestaan, kiittelee Eskelinen. 

Ensimmäiset signaalit Cassiopeia A:sta

Ensimmäinen havaintokohde oli Cassiopeia A, joka on voimakkain radiolähde noin 11 000 valovuoden päässä.

– Pienten säätöjen jälkeen saimme havaittua selvän muutoksen signaalin voimakkuudessa, kun teleskooppi suunnattiin lähteeseen. Olemme iloisia, että ensimmäiset signaalit on nyt vastaanotettu, kertoo erikoistutkija ja VGOS-projektin päällikkö Nataliya Zubko Paikkatietokeskuksesta. 

Valtaisaa tarkkuutta VGOS-verkoston avulla

– Seuraavaksi valmistaudumme VGOS-yhteensopivuuteen. Kun järjestelmä on kokonaisuudessaan toiminnassa ja testattu, liitymme VGOS-verkostoon. Verkosto koostuu kymmenistä eri puolella maapalloa sijaitsevista teleskoopeista, Zubko kertoo. 

Huippumoderni VGOS-teleskooppiverkosto korvaa vanhat VLBI-teleskoopit. Tarkkaan paikantamiseen suunniteltua VGOS-verkostoa koordinoi International VLBI Service (IVS). Sitä käytetään terrestrisen ja tähtitieteellisen vertauskehyksen sekä maapallon sijainnin ja asennon määritykseen.

Entistä tarkempi sijainnin määrittäminen on tarkkojen koordinaattijärjestelmien toiminnan kannalta välttämätöntä. Tarkkoja koordinaattijärjestelmiä taas tarvitaan, että pystytään havaitsemaan erilaisia ilmaston, ilmakehän, merien ja maan tutkimukseen liittyviä geofysikaalisia prosesseja. 

VGOS-havainnot tuottavat tietoja erilaisista maapallolla jatkuvasti tapahtuvista geofysikaalisista prosesseista, kuten maankuoren liikkeistä ja laattatektoniikasta, ilmakehän vesihöyryn pitoisuudesta sekä valtameren ja ilmakehän painekuormituksesta.

Tutkimus tukee yhteiskuntaa

Metsähovi on kansainvälisesti tärkeä geodeettinen asema ja on saavuttanut GGOS-järjestelmän (Global Geodetic Observing System) perusasema-statuksen. Metsähovin uudistusprojekti alkoi vuonna 2012 ja sen odotetaan valmistuvan vuonna 2022. Projektin rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa. Uudistuksen jälkeen Metsähovilla on yksi maailman monipuolisimmistageodeettisista infrastruktuureista. 

– Tämä on Suomelta suuri ja kansainvälinen panostus GGOS-järjestelmään, sanoo osastonjohtaja Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta.

Metsähovin geodeettisen tutkimusaseman panostus GGOS-järjestelmään on yhteiskunnallisesti tärkeä. Metsähovin tuottamalla datalla on vaikutus esimerkiksi globaaliin riskienhallintaan, kuten geologisten vaaratekijöiden, ilmastonmuutoksen, avaruussään, sekä merenpinnan korkeuden arvioinnissa ja ennustamisessa.

– Odotamme kovasti VGOS-verkostoon liittymistä ja osallistumista sen toimintaan tekemällä havaintoja ja tutkimusta, toteaa  Zubko.

Lisätietoja

Erikoistutkija, projektipäällikkö Nataliya Zubko (englanniksi), 050 528 0640 

Johtava asiantuntija Joona Eskelinen, 050 472 9544

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Uusimmat uutiset ja blogit