Erilliset vesijätöt – nuo kiinteistörekisterin Nestori Miikkulaiset

Suomalainen järvirantamaisema.
Kuva:
Pixabay

Kiinteistörekisterissämme on yksiköitä, jotka kuolevat vääjäämättä sukupuuttoon jo aivan lähiaikoina. Nämä yksiköt ovat erillisiä vesijättöjä.

Mitä nämä kiinteistöjärjestelmän kummajaiset sitten ovat? Ne ovat maa-alueita, jotka ovat syntyneet vesistöä asianmukaisella luvalla laskemalla ja joiden omistusoikeus on siirtynyt vesialueen omistajilta järvenlaskuhankkeen toteuttajille. Erillisiä vesijättöjä on voinut syntyä aikavälillä 25.11.1740-1.3.1903 eli ne ovat syntyneet todella kauan sitten.

Järvenlaskun seurauksena paljastunutta maata käytettiin karjalle heinämaana ja myös viljelysmaana. 1700-luvun lainsäädännön mukaan järvien kuivatuksessa syntynyt maa-alue siirtyi kuivattajien yksityis- tai yhteisomistukseen, vaikka kuivattajilla ei olisi ollut lainkaan maaomaisuutta ennen kuivatushankkeeseen ryhtymistä.

Vuonna 1902 voimaan tulleen vesioikeuslain (VOL 31/1902) mukaan omistusoikeus vesistöä laskemalla syntyneeseen vesijättöön säilyi yhteisen järven kaikilla osakkailla eli vesialueen osakaskunnalla. Tämän jälkeen kylän ahkerinkaan lapiomies ei ole voinut ojaa kaivamalla ja sen avulla veden pintaa laskemalla saada omistusoikeutta veden alla olevaan maa-alueeseen, vaikka olisikin kyseisen vesialueen osakas.

Omistussuhteet selvityksessä

Suurin osa Suomen vesijätöistä ei ole erillisiä vesijättöjä, vaan ne kuuluvat yhteisten vesialueiden osakunnille. Alueet ovat syntyneet veden laskun tai maan kohoamisen seurauksena yhteisistä vesialueista. Nämä sotketaan helposti erillisiin vesijättöihin, joissa veden lasku on ollut ihmisen tarkoituksellisen toiminnan tulos.

Maanmittauslaitos on jo vuosia selvitellyt erillisten vesijättöjen omistuksia kiinteistönmääritystoimituksissa, joissa suuri osa erillisistä vesijätöistä on jo muodostettu omistajilleen tiloiksi tai yhteisiksi alueiksi. Vuoden 2017 alusta tuli voimaan Laki erillisten vesijättöjen lakkauttamisesta kiinteistöinä 373/2016, joka on helpottanut vielä jäljellä olevien erillisten lakkauttamisen aikaisempaa lainsäädäntöä sujuvammin. Lain periaatteena on, että jos vesijätölle löytyy omistaja, vesijättö muodostetaan hänelle tilaksi.  

Joissakin tapauksissa erillinen vesijättö voidaan liittää esimerkiksi viereiseen yhteiseen vesialueeseen tai muodostaa uusi yhteinen alue. Jokaisen erillisen vesijätön omistus ratkaistaan tapauskohtaisesti edellä mainittua lakia soveltaen.

Erillisistä vesijätöistä eroon Ylä-Savossa ja Pohjanmaalla

Vuoden 2017 alussa voimaan tullut laki on saanut erillisten vesijättöjen lakkauttamiseen kaivattua vauhtia. Lain tarkoittamia kiinteistönmääritystoimituksia on tehty runsaasti erityisesti Ylä-Savossa ja Pohjanmaalla.

Toimituksista on tiedotettu laajasti muun muassa kutsukirjeillä erillisten vesijättöjen naapurikiinteistöjen omistajille sekä kuulutuksin paikallisissa lehdissä ja virallisessa lehdessä. Laaja tiedottaminen on ollut tärkeää, koska kaikki asianosaiset on haluttu toimituksiin mukaan kertomaan tietonsa ja vaatimuksensa koskien toimituksessa käsiteltävää vesijättöä.

Olemme päässeet siihen vaiheeseen, että erillisiä vesijättöjä on enää jäljellä vain muutamia erityisen haastavia tapauksia. Nekin tullaan todennäköisesti käsittelemään kiinteistötoimituksissa loppuun tämän vuoden aikana. Loppu siis häämöttää ja mikä parasta; kiinteistörekisterin tietosisältö paranee!

Sadan vuoden epätietoisuus päättymässä

Maanomistajat ovat ottaneet erillisten vesijättöjen lakkauttamisen pääsääntöisesti mielihyvin vastaan. Kyseiset vesijättöalueet ovat olleet useita sukupolvia tilanteessa, missä niiden omistus on ollut epäselvä ja se on tietysti vaikeuttanut alueiden käyttöä esimerkiksi maataloudessa.

Yli sata vuotta kestänyt epätietoisuus siitä, kuka on erillisen vesijättöalueen todellinen omistaja, on lopullisesti päättymässä. Jatkossa kiinteistörekisteristä löytyy kattavasti tieto myös tällaisten maa-alueiden rajoista ja omistajista samaan tapaan kuin muistakin kiinteistöistä.

Blogin kirjoittaja Heikki Lind. Kuva: Riku Nikkilä

 

 

Heikki Lind
johtaja

Kirjoittaja työskentelee Säädösperusteisten rekisterien ylläpitoprosessin johtajana.

 

Uusimmat uutiset ja blogit