Huoneistotietojärjestelmä askeltaa kohti digitaalisuutta

Tuli kolme vuotta täyteen siitä, kun ensimmäiset huoneistotietojärjestelmän ohjelmistokehittäjät aloittivat työnsä. Aika tuntuu pitkältä, mutta opettelemista ja tekemistä on ollut valtavasti.

Edelleen meillä on tekemistä huoneistotietojärjestelmän palvelujen rakentamisessa, mutta parempaa kohti mennään koko ajan. Samalla mietitään parannuksia lainsäädäntöön, palveluihin ja järjestelmiin, jotta siirtyminen digitaaliseen järjestelmään olisi vieläkin jouhevampi.

Taloyhtiöt ovat keväästä alkaen päässeet itse siirtämään osakeluettelon tiedot huoneistotietojärjestelmään – lokakuun alkuun mennessä reilut 500 yhtiötä on siirtänyt tietonsa. Ryhdymme herättelemään nukkuvia taloyhtiöitä, jotta ne aloittavat tietojensiirron. Ensi vuonna myös isännöintijärjestelmän käyttäjät pääsevät siirtämään tietojaan, jolloin huoneistotietojärjestelmään siirrettyjen yhtiöiden määrät lisääntyvät.

Muuttuvat menettelytavat ovat hankalia niille taloyhtiöille, joissa ei ole ammattimaista isännöitsijää. Kysymyksiä on monia: mikä on osakeluettelon siirtopalvelussa pohjatietojen merkitys, millainen status on yhtiön antamilla omistajatiedoilla ja millaiset huoneistotiedot tulee antaa – yhtiöjärjestyksen mukaiset vai todelliset? Lisäksi taloyhtiöillä on epäselvää se, mikä on osakekirjojen status siirron jälkeen, mitä niille tulee tehdä ja millä aikataululla.

Valtavat mahdollisuudet jatkokehittämiselle

Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämistä vuoden alkupuolelta. Tarve järjestelmän jatkokehittämisestä ei katoa mihinkään – vaikka koronaepidemia on aiheuttanut ja mahdollisesti aiheuttaa edelleen yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia ongelmia ja lykkää investointeja tulevaisuuteen.

Asumisen palvelujen kehittämisessä olemme saaneet toimijoilta selkeää viestiä siitä, että vatsa ei ole läheskään vielä täynnä. Jopa pienten taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat löytäneet palvelut, joita voidaan rakentaa viranomaisten tietovarantojen päälle, kunhan tietojärjestelmät vain saadaan toimimaan yhteen. Tämä mahdollistaa aivan uudella tavalla kehittää viranomaisten ja erityisesti yksityisen sektorin loppukäyttäjäpalveluita. Poikkeuksellinen tilanne kevään ja kesän aikana on entisestään lisännyt tarvetta digitaalisille palveluille.

Parempia palveluita yhä useammalle

Tulevaisuudessa Maanmittauslaitoksen perustoiminta – maasto- ja paikkatieto sekä rekisterit kiinteistöistä ja huoneistoista – nivoutuu entistä tiiviimmin osaksi rakennetun ympäristön kokonaisuutta, joka tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet uusien ja parempien palvelujen kehittämiselle.  

Viranomaisten on myös laajemmin noustava poteroistaan ja katsottava yhdessä muiden toimijoiden kanssa, miten paras mahdollinen loppukäyttäjäpalvelu saadaan aikaan. Tähän tarvitaan sekä poikkihallinnollista julkisen sektorin että yksityisen sektorin palveluntarjoajien saumatonta yhteistyötä.

 

Jorma Turunen
Huoneistotietojärjestelmän ohjelmapäällikkö

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Tietoa Maasta-lehden numerossa 3/2020.

 

Huoneistotietojärjestelmän ohjelmapäällikkö Jorma Turunen.
Kuva: Maanmittauslaitos

_______________________________________________________________________________________

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Kommentit

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Uusimmat uutiset ja blogit