Hyppää pääsisältöön

Hyvää elämää rakentamassa

Julkisen hallinnon ensisijaisena tehtävänä on tuottaa yhteistä hyvää. Mitä se yhteinen hyvä sitten on? Näkökulma toki vaihtelee riippuen tarkastelijasta. Yhteinen hyvä koskettaa kuitenkin laajempaa joukkoa kuin yksittäistä yksilöä, yritystä tai järjestöä. 

Arvo Kokkonen hymyilee ja katsoo kameraan.
Kuva:
Ilona Savola

Voisiko asiaa lähestyä rajatummin käsitteellä helpompi elämä? Julkisen hallinnon tuottamat palvelut kansalaisille ja yrityksille ovat parhaimmillaan sellaisia, että heidän on helppo toteuttaa oman elämänsä tarkoitusta. Yritykselle se tarkoittaa edellytyksiä harjoittaa ja edistää omaa liiketoimintaansa. Julkinen hallinto varmistaa liiketoiminnan mahdollisuudet puitteissa, jotka yhteiskunnan pelisäännöissä on määritelty. Yksittäiselle kansalaiselle helppo elämä on varmaan jotain samantyyppistä; asioita, jotka varmistavat osallisuuden yhteiskunnassa turvallisesti ja luotettavasti. Digitalisoituvassa maailmassa katse kohdistuu silloin palvelutuotantoon ja -ketjuihin.

Helpossa elämässä odotetaan tapahtuvan taustalla asioita, joita palvelun hyödyntäjän ei tarvitse tietää tai edes havaita.

Asiakkaan elämä entistä helpommaksi

Maanmittauslaitos on pyrkinyt toimintansa kehittämisessä ottamaan huomioon palvelun koko elinkaaren asiakkaan näkökulmasta. Tontin ostaja tekee päätöksen tontin ostamisesta ja kauppa allekirjoitetaan. Ostajan ei tämän jälkeen tarvitse omilla toimenpiteillään käynnistää niitä väliprosesseja, joiden yhteisenä lopputulemana on uusi kiinteistö suomalaisessa kiinteistöjärjestelmässä rekisteröityine oikeuksineen. Tämä on esimerkki kansalaisen elämän helpottamisesta Maanmittauslaitoksessa ja lisää löytyy muistakin palveluistamme. Myös muiden julkishallinnon palveluntuottajien repertuaarissa on vastaavia esimerkkejä – Verohallinnon palvelut etunenässä.

Asiakaslähtöisten turvallisten ja läpinäkyvien asiointipalvelujen tuottaminen vaatii muutosten tekemistä olemassa oleviin toimintatapoihin. On arvioitava sääntelyä uudelleen, tunnistettava muutostarpeita, muutettava toimintaprosesseja sekä kehitettävä osaamista ja tietojärjestelmiä. Ja tämä on tehtävä katsomalla asiakkaan kanssa samaan suuntaan. 

Monen organisaation yhteinen kehittäminen on haastavaa, mutta mahdollista

Silloin kun palvelunsaajan odotus kohdistuu palveluun, joka toteutetaan yhteistyössä usean viranomaisen tai hallinnonalan kanssa, uudistamisen haasteet kasvavat. Mikä on yhteinen maali? Sen kirkastamiseen tarvitaan aikaa, näkemystä, osaamista ja asiakkaan kuuntelemista. Siiloista on päästävä läpi, mutta kenen ehdoilla? 

Yhteisen maalin löydyttyä tehtävä on helpompi, mutta mitä jo intressit risteävät? Tässä meillä on julkisessa hallinnossa vielä kovasti tehtävää. Verkostojen ja ekosysteemien tunnistaminen varmistaa omalta osaltaan digitaalisen muutoksen. Yhteistä ymmärrystä voidaan kasvattaa esimerkiksi kokonaisarkkitehtuurin, palvelumuotoilun, teknologiaosaamisen ja innovaatiojohtamisen avulla.

Yleisradio selvitti noin vuosi sitten kyselytutkimuksella, mikä suomalaisille on tärkeää ja mistä hyvä elämä muodostuu. Tutkimuksen perusteella suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä. Ja mikäpä siinä on ollessa, kun toivelista on suomalaisen vaatimaton: kohtuullista, tasaista elämää ilman suuria huolia. Me Maanmittauslaitoksessa pyrimme edistämään suomalaisten hyvää elämää. Teemme sen laadukkailla palveluilla, jotta toivotulle ”tasaiselle elämälle” on mahdollisuus.

 

Arvo Kokkonen

Kirjoittaja on Maanmittauslaitoksen pääjohtaja.

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.

Maanmittauslaitos
Palvelut

Kommentit

Uusimmat blogit