–On tärkeää, että asiakas saa kiinteistörekisteristeristä ajantasaiset tiedot käyttöönsä. KALPA-rekisterin käyttöönotossa huomattiin, että kiinteistötietojärjestelmässä yhteisten vesialueiden pinta-alatiedoissa oli merkittäviä eroja alueen todellisten- ja rekisteriin merkittyjen pinta-alojen kesken, Maanmittauslaitoksen rekisteripäällikkö Mauno Pyykönen kertoo.
Kiinteistötietojärjestelmän pinta-aloissa havaittiin kolmen tyyppisiä virheitä: vesipinta-ala oli rekisteröity maapinta-alana, kiinteistön pinta-ala saattoi puuttua tai vesi pinta-ala ei vastannut lainkaan kiinteistötietojärjestelmän karttakuviota.
–Vesialueiden pinta-alat vaikuttavat siihen, kuinka monta ääntä vesialueiden omistajilla on kalatalousalueen yleiskokouksessa sekä omistajakorvauksiin, jotka jaetaan vesialueiden pinta-alojen perusteella, Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Markku Tuomainen sanoo.
Maanmittauslaitoksen tehtävänä pinta-alojen tarkentamispäätökset
Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti hankkeen, jossa kalatalousviranomaiset (ELY-keskuksissa ja ministeriössä), Metsähallitus ja Maanmittauslaitos aloittivat merkittävimpien virheiden korjaukseen tähtäävän hankkeen. Korjaukset vaativat yleensä asianomaisten kiinteistöjen kuulemisen ja päätöksen teon.
–Oma haasteensa vesipinta-alojen rekisteröintiin muodostuu vesialueiden luontaisista vaihtelevuuksista: vedenpinnan korkeus vaihtelee (keskikorkeus), maa kohoaa, järvet soistuvat, syntyy uusia uomia ja suistot liettyvät. Käytännön merkitystä niillä muutoksilla ei välttämättä ole, mutta on tärkeää, että kiinteistörekisterissä on yksi päätetty vesipinta-ala. Siihen voi aina hakea tarkistusta, Tuomainen kertoo.
Maanmittauslaitoksen tehtäväksi tuli pinta-alojen tarkentamispäätökset sekä niihin liittyvät arkistotutkimukset ja kiinteistörekisterikartan korjailut. Pinta-alojen tarkentamispäätökset ja niiden rekisteröinnit teki rekisteri-insinööri Tarja Koponen, valmistelutyöt rekisterisihteeri Malla Kovapohja.
–Pinta-alojen korjausprojekti oli kokonaisuudessaan motivoiva ja käytännönläheinen. Oli tiedossa, että pinta-alojen korjaamiselle oli ajankohtainen, käytännön tarve, erityisesti KALPA-rekisteriä ajatellen, toteaa Maanmittauslaitoksen rekisterisihteeri Malla Kovapohja.
Hankkeen lopputuloksena KALPA-rekisterissä luotettavat ja ajantasaiset tiedot
Alkusyksyyn 2021 mennessä korjattiin yli 550 vesipinta-alaa. Jatko-osiossa tarkennettiin pääasiassa Metsähallituksen kiinteistöjen tietoja vesipinta-alojen suhteen: näissä suurissa Lapin kiinteistöissä vesipinta-alat oli rekisteröity hyvinkin suuripiirteisesti, esimerkiksi täysiin satoihin hehtaareihin pyöristettynä. Kyse oli siis saman omistajan sisäisistä maa- ja vesipinta-alan suhteista, jotka nyt hankkeen myötä tarkentuivat. Hankkeen lopputuloksena KALPA-rekisteri saa nyt kiinteistötietojärjestelmästä käyttöönsä luotettavat ja ajantasaiset tiedot tarvitsemistaan rekisteriyksiköistä.
–Projektista saatiin kokemusta muun muassa erillisen rahoituksen hakemisesta, ohjeistuksen laatimisesta, projektityöstä ja tiimityöstä asiakkaiden kanssa sekä työskentelystä yksinomaan Teams-ympäristössä. Näille kokemuksille on tulevaisuudessa vielä käyttöä, sillä kiinteistörekisterissä on huomattava määrä rekisteriyksiköitä, joiden pinta-ala vaatii tarkentamista, Pyykönen sanoo.
Lisätietoja
Rekisteripäällikkö Mauno Pyykönen, 040 015 0745
Rekisteri-insinööri Tarja Koponen, 050 564 4247
Rekisterisihteeri Malla Kovapohja, 050 338 2506
etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Kalastusbiologi Markku Tuomainen, 0295 016 562, markku.tuomainen@ely-keskus.fi