Kansallisen maastotietokannan rakennustietojen ylläpito uudistuu kuntia paremmin palvelevaksi

Kansallisen maastotietokannan (KMTK) kehittyminen on herättänyt kysymyksiä kunnissa. Erityisesti kuntia on kiinnostanut, mitä toimenpiteitä heiltä odotetaan. Nyt on aika vastata.

Pekka Luokkala ja Jaakko Uusitalo talonrakennustöissä
Pekka Luokkala (vasemmalla) ja Jaakko Uusitalo työskentelevät MML:ssa KMTK:n rakennustietojen parissa. Vapaa-ajallaan molemmat huhkivat myös oikeiden rakennusprojektien parissa.
Kuva:
Pekka Luokkalan ja Jaakko Uusitalon kotialbumit

Nykyisessä maastotietokannassa (MTK) rakennuksia ylläpidetään Maanmittauslaitoksessa kahdella rinnakkaisella prosessilla:

  • Ilmakuvaukseen perustuvalla ajantasaistuksella. Prosessissa ylläpidetään aineistoa MML:n omaan kartoitustoimintaan perustuen. 
  • Jatkuvalla ajantasaistuksella. Kunnalta saadut rakennusten geometriat hyödynnetään MML:n oman kartoituksen lähtötietona ja osa tiedoista viedään sellaisenaan maastotietokantaan. Tietoja saadaan reilusta sadasta kunnasta vuosittain.

Nykyinen malli on toimintavarma ja sen avulla saavutetaan asetettu tiedon laadun taso. Malli kuitenkin aiheuttaa jonkin verran päällekkäistä työtä kuntien ja Maanmittauslaitoksen välillä. Kuntien ja Maanmittauslaitoksen rakennustiedot eriytyvät toisistaan ja siitä aiheutuu ongelmia. Se ei ole fiksua verovarojen käyttöä. Jotain pitää tehdä.  

Kansallisen maastotietokannan suunta kirkastuu

Testasimme Kansallisen maastotietokannan (KMTK) kehittämisessä ajatusta, että kunnat ylläpitäisivät KMTK:n tietoja yhteisen mallinnuksen mukaisesti ja vastaisivat omien alueidensa ylläpidosta. Mallissa Maanmittauslaitos ja kunnat ylläpitäisivät Kansallista maastotietokantaa. Useamman vuoden jatkuneen pilotoinnin jälkeen todettiin, ettei tällainen malli saanut laajaa kannatusta kunnissa.  

Olemme nyt kirkastaneet KMTK-rakennustietoihin liittyvät tavoitteet. Keskityimme siihen, että KMTK:n tavoitteet sopivat paremmin yhteen kuntien ja muiden valtion organisaatioiden tavoitteiden kanssa. 

Luovuimme tavoitteesta, että kunta ottaisi täyden ylläpitovastuun alueestaan KMTK:ssa. Nykyinen aineistovaihtosopimuksen mukainen toiminta jatkuu, eli MML muokkaa aineistoa tarvittaessa niin, että sitä voi hyödyntää maastotietokannan ylläpidossa. 

Yhteinen tietomalli helpottaa jatkossa yhteistyötä

Vaikka muutamme toimintamallia, emme hukkaa tehtyä teknistä kehitystyötä. Olennaista on, että kunnat ryhtyvät soveltamaan yhteistä tietomallia tiedon ylläpidossa. Näin kuntien ja MML:n tiedot ovat yhteisen tietomallin mukaisia ja yhteentoimivia.

Ne kunnat, jotka ylläpitävät tietomallin mukaisia aineistojaan ja julkaisevat tiedot rajapintapalvelun kautta, hyötyvät Maanmittauslaitoksen kehittämän Laatuvahti-palvelun eduista myös jatkossa. Laatuvahdin avulla kunta saa palauteen aineistossa mahdollisesti olevista virheistä ja voi korjata aineistoaan palautteen avulla. Kuntien tuottama rakennustieto virtaa Laatuvahdin kautta MML:n tuotantoon ja sieltä osaksi Kansallista maastotietokantaa. 

Toivottavasti KMTK:n uusi suunta on kuntien näkökulmasta parempi. Jatkamme mallin parantamista tiiviisti muun muassa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehittymistä seuraten. Yhdessä tästä hyvä tulee! 

Pekka Luokkala ja Jaakko Uusitalo
Kirjoittajat ovat Maanmittauslaitoksen johtavia asiantuntijoita, joiden työkenttään kuuluvat mm. rakennustietoihin ja kuntayhteistyöhön liittyvät tehtävät.

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.

 

Paikkatieto
Maastotietokanta

Kommentit

Uusimmat blogit