Hyppää pääsisältöön

Kansalliset ja kunnalliset 3D-kaupunkimallit vaativat yhteentoimivuutta ja dialogia 

Kansalliset ja kunnalliset 3D-kaupunkimallit ovat nykyisin tärkeässä roolissa monissa prosesseissa, kuten rakennuslupaprosessissa. Niiden yhteentoimivuus vaatii vielä panostusta, kuten ohjeistuksia ja aktiivista vuoropuhelua. Millaisena sinä näet kansallisten 3D-kaupunkimallien roolin kunnallisten mallien rinnalla?

Joonas Jokelan potretti
Kuva:
Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitoksen tavoitteena on tuottaa maan kattava 3D-kaupunkimalli, joka palvelee kuntia ja muita tiedonhyödyntäjiä mahdollisimman hyvin. Tässä työssä ja 3D-aineistojen käytettävyyden parantamisessa tarvitaan aktiivista ja vuorovaikutteista dialogia niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

3D-kaupunkimallien yhteentoimivuus on oleellista

Eri tiedonkäyttäjät, kuten kunnat, hyödyntävät yhä enenevissä määrin 3D-kaupunkimalleja omissa prosesseissaan. Niitä käytetään muun muassa päätöksenteon tai suunnittelun tukena, näkyvyys- tai valaistusanalyyseissä sekä osana digitaalisten kaksosten arvoketjua. 3D-kaupunkimallien taakse kätkeytyy monia haasteita ja ratkaistavia asioita, ennen kuin voimme saada niistä irti täyden potentiaalin.

Kaupunkimalleihin liittyy monia eri ulottuvuuksia aina geometriasta semantiikkaan. Voi vaikuttaa siltä, että kaupunkimallin tuottaminen on helppoa: eihän siihen tarvita kuin pala pistepilveä ja softasta löytyvä kuuluisa suuri punainen nappi! Tuottamiseen kuitenkin liittyy useita pieniä yksityiskohtia, jotka voivat vaikuttaa aineiston käytettävyyteen. Esimerkiksi yksinkertaisen polygonin esittäminen GML-syntaksissa voidaan tehdä yli 20 eri tavalla. 

Muun muassa tämän monitulkintaisuuden vuoksi on erittäin tärkeää pyrkiä kohti kansallista yhteentoimivuutta ja harmonisoitua aineistoa erilaisten yhteisten ohjeistusten sekä aktiivisen vuoropuhelun kautta. Emmehän voi olettaa, että aineistoa hyödyntävä kolmas osapuoli on valmis varautumaan jokaiseen mahdolliseen erikoistapaukseen, mitä monen tiedontuottajan aineistojen yhteiskäyttö voi vaatia. 

Nostoja kansainvälisestä työpajasta

Syyskuussa järjestimme Pohjoismaisten karttalaitosten yhteistyön sateenvarjon alla kansainvälisen työpajan, joka koski 3D-kaupunkimallintamista. Työpajaan osallistui yli 50 henkilöä kunnista, valtion organisaatioista sekä yliopistoista. Osallistujia oli kaikkiaan kahdeksasta maasta. Yhtenä tärkeimmistä tarpeista mitä työpajassa nostettiin esiin, oli tarve yhtenäisille ohjeistuksille ja standardeille. Ohjeistukset ja standardit voivat luoda terveemmän pohjan laajamittaisen uuden liiketoiminnan syntymiselle niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Kysyimme myös työpajan osallistujilta, millaisena he näkivät 3D-kaupunkimallintamiseen liittyvän tietoisuuden ja osaamisen nykytilan maassaan. Vastausten perusteella näyttää vahvasti siltä, että olemme vielä monilta osin hyvin varhaisessa vaiheessa 3D-kaupunkimallintamisen osalta.

Taulukko työpajan osallistujien mielipiteistä.
Kuva 1. Kysyimme työpajan osallistujilta, kuinka hyvin he näkivät, että 3D-kaupunkimalliaineistot ja niiden mahdollisuudet tunnettiin heidän maassaan (1 todella huonosti tunnettuja, 5 todella hyvin tunnettuja)? Tulosten perusteella voimme todeta, että useassa maassa tietoisuus 3D-kaupunkimalliaineistoihin liittyen on vielä melko matalalla tasolla.

 

Työpajassa kävi myös ilmi, että kunnallisten aineistojen lisäksi on tarvetta myös harmonisoidulle kansalliselle aineistoille. Päällekkäisen työn välttämiseksi on kansallisen 3D-kaupunkimalliaineiston koostamisessa kannattavaa hyödyntää kuntien ja kaupunkien tuottamia laadukkaita aineistoja. Toki niiden täytyy tässä tapauksessa olla yhteentoimivia keskenään ja kansallisesti. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että kansallinen aineisto ei tule olemaan täysin homogeenista sillä keskusta-alueiden aineisto on usein yksityiskohtaisempaa kuin haja-asutusalueiden aineisto. Yhteentoimivasta kansallisesta aineistosta on hyötyä, sillä paikkatietoanalyysit usein kohdistuvat juuri laajoille, kuntarajat ylittäville, alueille.

Taulukko työpajan osallistujien mielipiteistä
Kuva 2. Kysyimme työpajan osallistujilta, kuinka tärkeänä he näkivät harmonisoidun kansallisen 3D-mallin (1 ei ollenkaan tärkeä, 5 todella tärkeä)? Tulosten perusteella voimme todeta, että kansallinen 3D-kaupunkimalli nähdään hyvin tärkeänä tavoitteena.

Vauhdilla eteenpäin

Koska 3D-kaupunkimallien suhteen olemme kansainvälisestikin vielä alkutaipaleella, on nyt otollinen hetki laajemmalle yhteistyölle ja keskustelulle. 3D-kaupunkimalleja kohtaan on suuret odotukset ja intressit niin kansallisella kuin kunnallisellakin tasolla, kansainvälisestä tasosta puhumattakaan. Tästä syystä toivommekin, että Suomessa hyvin alkanut yhteistyö 3D-kaupunkimalliteeman ympärillä jatkuu aktiivisena. Pystymme näin varhaisessa vaiheessa kohdentamaan voimamme suurimpien haasteiden ja pullonkaulojen ratkaisemiseen. 

Millaisena sinä näet kansallisten 3D-kaupunkimallien roolin kunnallisten mallien rinnalla? Ja millä toimenpiteillä voisimme varmistaa, että suomalaiset 3D-kaupunkimallit ovat jatkossakin maailman parhaita sekä yhteentoimivuusperiaatteita noudattavia?

Kerro ajatuksiasi Twitterissä tai lähetä sähköpostia minulle. Kuntien edustajia kannustan liittymään PAKU Paikkatietojen kuntafoorumiin, jonka jäsenet saavat Maanmittauslaitoksen tekemästä, kuntia koskettavasta kehittämistyöstä ensimmäisten joukossa tietoa.  

Joonas Jokela
johtava asiantuntija


Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.

Maanmittauslaitos
Paikkatieto
Yhteentoimivuus

Uusimmat blogit