Kansalliset laserkeilaus- ja ilmakuvaukset alkoivat onnistuneesti

Suomea on kevään ja kesän aikana ilmakuvattu ja laserkeilattu uusien kansallisten ohjelmien mukaisesti. Kartoitustoiminta alkoi maaliskuussa ja viimeiset lennot tehtiin syyskuussa. Ilmakuvauksia suoritettiin yhteensä yli 100 000 neliökilometrillä ja laserkeilauksia yli 50 000 neliökilometrillä. Lennot onnistuivat hyvin poikkeusoloista huolimatta.

Maanmittauslaitoksen pienlentokone tekemässä ilmakuvausta pilvisellä taivaalla.
Maanmittauslaitos suorittaa ilmakuvauksia ja laserkeilauksia myös omalla lentokoneellaan.
Kuva:
Maanmittauslaitos

Kansallisten ohjelmien mukaisia aineistoja kerää viisi puitesopimustoimittajaa. Maanmittauslaitos ilmakuvaa ja laserkeilaa myös omalla kalustollaan. Koronapandemia aiheutti alkukeväällä huolta ohjelmien mukaisen tiedonkeruun onnistumisesta.

– Yrityskumppanimme operoivat pääosin ulkomailta käsin, joten huolena oli, pääsevätkö koneet ja lentäjät Suomeen. Tämä onnistui ja monista haasteista huolimatta lähes kaikki suunnitellut alueet saatiin kuvattua, kartastopäällikkö Heli Laaksonen Maanmittauslaitokselta kertoo.

Pohjoisen pilviset ja sateiset sääolot vaikeuttivat kartoituslentoja, mikä on hyvin tavallista. Pohjoisimmasta Lapista siirtyy kaksi tuotantoaluetta ilmakuvattavaksi ensi vuodeksi.

Oma kalusto turvaa tuotannon

Maanmittauslaitos teki omalla lentokoneellaan ilmakuvauksia huhtikuun alusta alkaen. Koronan tuomat vaikutukset yritysten kohdalla olivat tuolloin vielä epäselviä.

– Omalla kalustolla voidaan varmistaa ainakin osa tiedonkeruusta poikkeusoloissakin. Omalla koneella voidaan myös reagoida nopeasti uusiin tarpeisiin. Esimerkiksi kesäkuun alussa Maanmittauslaitoksen laitteistolla tehtiin Lapissa tulvakuvauksia muun kuvaustoiminnan välillä, Laaksonen sanoo.

Kaikki laserkeilausohjelman mukaiset tuotantoalueet saatiin keilattua. Laserkeilausten pistetiheys eli tarkkuus on viisi (5) pistettä neliömetrille eli aineisto on kymmenkertaisesti tiheämpää verrattuna aikaisempaan laserkeilausaineistoon. Uusi aineisto mahdollistaa esimerkiksi entistä tarkemman metsävaratiedon keruun sekä Maanmittauslaitoksella alkavan rakennusgeometrioiden 3D-tuotannon.

Aineistot koko yhteiskunnan käyttöön

Uusien kansallisten ohjelmien takaa löytyy KALLIO -niminen yhteistyöelin, jossa ministeriöiden edustajien ja Maanmittauslaitoksen lisäksi toimivat Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Ruokavirasto. Kansallinen ilmakuvausohjelma on luotu siten, että kaikki osapuolet saavat tarvitsemansa aineistot vuosittain.

– Yhteistyössä on voimaa. Ruokavirastolle, joka toimii Suomen maataloustukien maksajavirastona, vuosittaisten kuvausalueiden hyvä ennakoitavuus ja ilmakuva-aineiston toimitusvarmuus on erittäin tärkeää. Puutteet ilmakuva-aineistoissa voivat maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja, Ruokaviraston ylijohtaja Matti Puolimatka kertoo.

Kevään ilmakuva-aineistot on jo päivitetty Maanmittauslaitoksen eri verkko- ja rajapintapalveluihin. Kesäkuvauksia käsitellään parhaillaan, ja ne saadaan päivitettyä vuoden loppuun mennessä. Maanmittauslaitoksen ilmakuvat ovat saatavilla avoimena datana.

Uudet entistä tarkemmat laserkeilausaineistot saadaan käyttöön loka-marraskuun aikana. Kokonaisturvallisuussyistä aineistojen lataaminen vaatii vahvan tunnistautumisen ja käyttöoikeussopimuksen hyväksymisen.

Lisätietoja

Kartastopäällikkö Heli Laaksonen, +358 400 988 243, heli.laaksonen@maanmittauslaitos.fi

Lue lisää

Seuraa ilmakuvaus- ja laserkeilausaineistojen käsittelyn edistymistä Maanmittauslaitoksen tilannekuvapalvelussa.

Kansallisten laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmien tulevien vuosien tuotantoaluerajaukset

 

Uusimmat uutiset ja blogit