Tuloksia esiteltiin 10.11. järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, jossa konsulttina toimineen Ubigun edustajat esittelivät tarkemmin työmenetelmää. Projektissa mukana olleen Vaasan kaupungin paikkatietopäällikkö Jarmo Peltomäki piti löydöksiä mielenkiintoisina:
– Emme arvanneet, että aineistoista löytyisi näinkin paljon poikkeavaisuuksia.
Kolme nostoa tuloksista
Kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja laatua voidaan parantaa kehitetyllä prosessilla
Projektissa vertailtiin eri rekisteritietoja Maanmittauslaitoksen Kansalliseen maastotietokantaan ja saatiin automaattisesti linkitettyä eri rekistereiden tietoja toisiinsa.
Esimerkiksi Vaasassa lähtötilanteessa:
- kunnan rakennusrekisterissä oli 27 200 rakennusta
- Väestötietojärjestelmässä (VTJ) 28 629 rakennusta
- Kansallisessa maastotietokannassa 39 620 rakennusta ja
- Verottajan rekisterissä 26 700 rakennusta (28 102 rakennusosineen).
Näistä saatiin linkitettyä Verottajan tietoihin 23 026 rakennusta.
– Tulosta voidaan parantaa huomattavasti, jos kaikilla Verottajan rakennuksilla olisi yksilöivä PRT-tunnus, kertoo projektipäällikkö Antti Jakobsson Maanmittauslaitokselta.
Vaasan kaupungin näkökulmasta tehty analyysi tarjoaa uudenlaisen työkalun rakennusrekisterin laadun parantamiseen ja kiinteistöverotulojen kasvattamiseen. Kiinteistöverokertymän lisäyspotentiaali on Vaasassa asuin- ja lomarakennusten osalta n. 180 000 euroa/vuosi ja muiden rakennusten osalta jopa n. 500 000 euroa/vuosi. Todellinen lisäys tulee olemaan kuitenkin tätä pienempi, mutta olipa lisäys pieni tai suuri, se on kunnan talouden ja verotuksen yhdenvertaisuuden näkökulmasta aina tärkeä asia.
– Olemme aiemmin vuosina 2015–2017 käyneet asemakaavoitetut alueet läpi. Nyt valmistuneen selvityksen perusteella myös haja-asutus- ja loma-asuntoalueilla vaikuttaa olevan yllättävän paljon veropotentiaalia, toteaa kiinteistöinsinööri Perttu Linjama.
Viranomaisten tilannekuvasovelluksella voidaan tehostaa rakennustietojen laadun parantumista kunnissa
Projektin aikana todettiin, että viranomaisten yhteiselle tilannekuvasovellukselle on aito tarve. Jatkuvasti päivittyvällä tilannekuvasovelluksella kunta voisi kohdentaa toimiaan rakennustietojen perusparantamisessa. Tilannetta voisi arvioida myös valtakunnallisesti.
– Rakennustietojen nykyinen epäyhdenmukaisuus erityisesti yksilöivien tunnusten ja väärien sijaintien osalta tekee automaattisen rakennustietojen korjaamisen epäluotettavaksi. Tilannekuvasovellus voisi havainnollistaa ennemminkin eri rekisterien välisiä eroja ja tunnistaa mahdollisia virheitä, kertovat konsultteina projektissa toimineet Marko Kauppi (Ubigu) ja Markus Hytönen (Plandisain).
Lisäksi tilannekuvasovelluksen avulla voidaan havainnollistaa kartalle verottajan rakennustietoja suhteessa muihin rekistereihin. Sovellus voisi tarjota myös alueellisia tunnuslukuja siitä, millaisia tietoristiriitoja esimerkiksi lukumäärällisesti eri alueilla on kullakin ajan hetkellä. Jarmo Peltomäki pohtii joukkoistamisen mahdollisuuksia:
– Jos veroviranomaisella olisi tarjota palvelu, jossa verovelvollinen voisi korjata omistamansa rakennuksen sijainnin kartalla esim. KMTK:n rakennusaineiston perusteella ja tämä tieto välittyisi myös kuntaan, saataisiin vielä yksi joukkoistamiseen perustuva tietolähde lisää yksittäistapauksien korjaamiseksi kaikkiin rekistereihin.
Kansallinen maastotietokanta on riippumaton lähde rekisteritietojen laadun parantamiseen
Tällä hetkellä rekisteritietojen laadun parantaminen vaatii ison työpanoksen kunnissa. Yhdistämällä Kansallisen maastotietokannan rakennustiedot rekisteritietoihin voi parannusprosessia priorisoida ja yhdistää myös osaksi jatkuvaa työtä.
– Kansallisen maastotietokannan prosessissa käydään koko rakennusmassa ilmakuviin perustuen läpi kolmen vuoden välein. Sen pohjalta Maanmittauslaitos tuottaa riippumatonta tietoa rekisteritietojen parantamiseen. Keskeistä on tietojen linkitys valtakunnalliseen rakennustietoon PRT- tunnuksen avulla, Antti Jakobsson sanoo.
Projektin raportissa annetaan joukko toimenpidesuosituksia. Näiden eteenpäinvienti vaatii kunta- ja valtiosektorin yhteistyötä.
– Rekisteritietojen laadunparannus on tarpeellinen myös datatalouden näkökulmasta. Raportissa esitetty tilannekuvasovellus olisi luultavasti nopein tapa edistää laadun parantumista, Jakobsson arvioi.
Lue raportti: Kansallisen maastotietokannan rakennustietojen käyttö kunnan kiinteistöveroselvityksessä (pdf)
Katso Ubigun tuottama kalvosarja 10.11. keskustelu- ja tulostilaisuudesta (pdf).
Liitteet:
- RYTJ_nykytilan_prosessikuvaus_kiinteistöverotus.png
- RYTJ_tavoitetilan_prosessikuvaus_kiinteistöverotus.png
Lisätietoja: Antti Jakobsson, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi