Hyppää pääsisältöön

KMTK-rakennustiedot voivat toimia kuntien kiinteistöveroselvityksen lähtötietoina

Maanmittauslaitos testasi syksyn aikana, miten Kansallisen maastotietokannan (KMTK) rakennustietoja ja niihin tehtyä VTJ-PRT-linkitystä voidaan hyödyntää kunnan kiinteistöveroselvityksen lähtötietoina. Projektissa arvioitiin myös, miten Verohallinnon, Digi- ja väestötietoviraston ja kuntien rekisterien tietoja voidaan parantaa tulevaisuudessa Kansallisen maastotietokannan tietojen avulla. Tulokset ovat lupaavia.

kerrostalojen kattoja
Kuva:
Riku Nikkilä

Tuloksia esiteltiin 10.11. järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, jossa konsulttina toimineen Ubigun edustajat esittelivät tarkemmin työmenetelmää. Projektissa mukana olleen Vaasan kaupungin paikkatietopäällikkö Jarmo Peltomäki piti löydöksiä mielenkiintoisina:

– Emme arvanneet, että aineistoista löytyisi näinkin paljon poikkeavaisuuksia.

Kolme nostoa tuloksista

Kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja laatua voidaan parantaa kehitetyllä prosessilla

Projektissa vertailtiin eri rekisteritietoja Maanmittauslaitoksen Kansalliseen maastotietokantaan ja saatiin automaattisesti linkitettyä eri rekistereiden tietoja toisiinsa. 

Esimerkiksi Vaasassa lähtötilanteessa:

  • kunnan rakennusrekisterissä oli 27 200 rakennusta
  • Väestötietojärjestelmässä (VTJ) 28 629 rakennusta 
  • Kansallisessa maastotietokannassa 39 620 rakennusta ja
  • Verottajan rekisterissä 26 700 rakennusta (28 102 rakennusosineen). 

Näistä saatiin linkitettyä Verottajan tietoihin 23 026 rakennusta. 

– Tulosta voidaan parantaa huomattavasti, jos kaikilla Verottajan rakennuksilla olisi yksilöivä PRT-tunnus, kertoo projektipäällikkö Antti Jakobsson Maanmittauslaitokselta. 

Vaasan kaupungin näkökulmasta tehty analyysi tarjoaa uudenlaisen työkalun rakennusrekisterin laadun parantamiseen ja kiinteistöverotulojen kasvattamiseen. Kiinteistöverokertymän lisäyspotentiaali on Vaasassa asuin- ja lomarakennusten osalta n. 180 000 euroa/vuosi ja muiden rakennusten osalta jopa n. 500 000 euroa/vuosi.  Todellinen lisäys tulee olemaan kuitenkin tätä pienempi, mutta olipa lisäys pieni tai suuri, se on kunnan talouden ja verotuksen yhdenvertaisuuden näkökulmasta aina tärkeä asia. 

– Olemme aiemmin vuosina 2015–2017 käyneet asemakaavoitetut alueet läpi. Nyt valmistuneen selvityksen perusteella myös haja-asutus- ja loma-asuntoalueilla vaikuttaa olevan yllättävän paljon veropotentiaalia, toteaa kiinteistöinsinööri Perttu Linjama.

Viranomaisten tilannekuvasovelluksella voidaan tehostaa rakennustietojen laadun parantumista kunnissa

Projektin aikana todettiin, että viranomaisten yhteiselle tilannekuvasovellukselle on aito tarve. Jatkuvasti päivittyvällä tilannekuvasovelluksella kunta voisi kohdentaa toimiaan rakennustietojen perusparantamisessa. Tilannetta voisi arvioida myös valtakunnallisesti.

– Rakennustietojen nykyinen epäyhdenmukaisuus erityisesti yksilöivien tunnusten ja väärien sijaintien osalta tekee automaattisen rakennustietojen korjaamisen epäluotettavaksi. Tilannekuvasovellus voisi havainnollistaa ennemminkin eri rekisterien välisiä eroja ja tunnistaa mahdollisia virheitä, kertovat konsultteina projektissa toimineet Marko Kauppi (Ubigu) ja Markus Hytönen (Plandisain). 

Lisäksi tilannekuvasovelluksen avulla voidaan havainnollistaa kartalle verottajan rakennustietoja suhteessa muihin rekistereihin. Sovellus voisi tarjota myös alueellisia tunnuslukuja siitä, millaisia tietoristiriitoja esimerkiksi lukumäärällisesti eri alueilla on kullakin ajan hetkellä. Jarmo Peltomäki pohtii joukkoistamisen mahdollisuuksia:

– Jos veroviranomaisella olisi tarjota palvelu, jossa verovelvollinen voisi korjata omistamansa rakennuksen sijainnin kartalla esim. KMTK:n rakennusaineiston perusteella ja tämä tieto välittyisi myös kuntaan, saataisiin vielä yksi joukkoistamiseen perustuva tietolähde lisää yksittäistapauksien korjaamiseksi kaikkiin rekistereihin.

karttavisualisointi
Tilannekuva -sovelluksen avulla voidaan mm. havainnollistaa verottajan tiedot kartalle Heatmapin -kaltaisella visualisoinnilla. Tämä heatmap esittelee Vaasan aluetta verotusarvon mukaan.

Kansallinen maastotietokanta on riippumaton lähde rekisteritietojen laadun parantamiseen

Tällä hetkellä rekisteritietojen laadun parantaminen vaatii ison työpanoksen kunnissa. Yhdistämällä Kansallisen maastotietokannan rakennustiedot rekisteritietoihin voi parannusprosessia priorisoida ja yhdistää myös osaksi jatkuvaa työtä. 

– Kansallisen maastotietokannan prosessissa käydään koko rakennusmassa ilmakuviin perustuen läpi kolmen vuoden välein. Sen pohjalta Maanmittauslaitos tuottaa riippumatonta tietoa rekisteritietojen parantamiseen. Keskeistä on tietojen linkitys valtakunnalliseen rakennustietoon PRT- tunnuksen avulla, Antti Jakobsson sanoo. 

Projektin raportissa annetaan joukko toimenpidesuosituksia. Näiden eteenpäinvienti vaatii kunta- ja valtiosektorin yhteistyötä. 

– Rekisteritietojen laadunparannus on tarpeellinen myös datatalouden näkökulmasta. Raportissa esitetty tilannekuvasovellus olisi luultavasti nopein tapa edistää laadun parantumista, Jakobsson arvioi.

Lue raportti: Kansallisen maastotietokannan rakennustietojen käyttö kunnan kiinteistöveroselvityksessä (pdf)

Katso Ubigun tuottama kalvosarja 10.11. keskustelu- ja tulostilaisuudesta (pdf).

Liitteet:

Lisätietoja: Antti Jakobsson, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Lue myös:

Kiinteistövero
Paikkatieto
Maastotietokanta

Uusimmat uutiset ja artikkelit