Tieto syntyy laserkeilaustekniikalla, kun lentokoneen pohjaan kiinnitetty laserkeilain kuvaa maan, raakadata käsitellään pistepilveksi ja siitä tuotetaan tietokantaan 3D-geometria. Vektorimuotoisia rakennustietoja voidaan rikastaa muulla pistepilviaineistolla, joka voidaan esittää eri sävyisenä sen mukaan, mitä muuta tietoa pistepilvi esittää – esimerkiksi maanpintaa tai kasvillisuutta rakennustietojen lisäksi.
Laserkeilaus on tekniikka, joka tuottaa tarkkaa kolmiulotteista tietoa maanpinnasta, pinnan muodoista ja sen päällä olevista kohteista. Laserkeilauksella tuotettavaa kartoitustietoa kutsutaan pistepilveksi.
Vuonna 2020 laserkeilausaineiston tarkkuus parani ja keilaussykliä tihennettiin, kun uusi kansallinen laserkeilausohjelma käynnistyi. Pistetiheys kymmenkertaistui aiemmasta: 0,5 laserpisteestä neliömetriä kohden siirryttiin 5 laserpisteeseen neliömetrillä. Suomi laserkeilataan nyt kuuden vuoden välein pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Suomi on kerran laserkeilattu
Maanmittauslaitos tarvitsee laserkeilauksesta syntyviä tietoja maastotietokannan ylläpitoon, jotta kartat ja korkeusmallit pidetään ajan tasalla. Peruspaikkatietoja, kuten laserkeilausaineistoa, korkeusmallia, maastotietoja ja paikannuksen perustietoja hyödynnetään esimerkiksi pelastustoimessa, maanpuolustuksessa, maa- ja metsätaloudessa sekä rakennus- ja ympäristöalalla. Uusi laserkeilausaineisto on avuksi esimerkiksi metsävaratiedon selvittämisessä ja kaupungin kaavoituksen suunnittelussa.
Maanmittauslaitos on laserkeilannut vuosina 2008–2019 Suomen jokaisen alueen kertaalleen. Olemassa oleva epätarkempi (0,5 laserpistettä/neliömetri) laserkeilausaineisto on kaikille avointa aineistoa, jota voi ladata käyttöönsä tiedostopalvelusta.
Tiheä aineisto edellyttää käyttölupaa
Puolustusvoimat ja Maanmittauslaitos sopivat kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, että uutta tiheää keilausaineistoa ei jaeta avoimena datana. Aineisto on kuitenkin julkista – sen käyttö edellyttää käyttöehtojen hyväksymisen. Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla voi tutustua käyttöehtoihin ja täyttää aineiston tilauslomakkeen. Käyttölupa on maksullinen ja se myönnetään kerrallaan 3 000 neliökilometrin alueelle, joka vastaa keskimäärin yhtä vuosikohtaista tuotantoaluetta.
Uutta aineistoa syntyy jatkuvasti lisää myös avoimena aineistona vapaasti saataville, kun tiheästä aineistosta harvennetaan 0,5 pistetiheyden versio.
Kansallisen laserkeilausohjelman kustannukset jakavat Maamittauslaitos, Metsähallitus, Ruokavirasto, Suomen metsäkeskus ja Suomen ympäristökeskus. Kansallista laserkeilausohjelmaa hallinnoivassa yhteistyöelimessä, KALLIOssa ovat mukana myös maa- ja metsätalousministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö.
Laserkeilattavien alueiden sijainnin ja keilauslentojen etenemisen voi katsoa Maanmittauslaitoksen nettisivuilla laserkeilausten tilannekartalta.
Lisätietoja
Kartastopäällikkö Heli Laaksonen, 040 098 8243, heli.laaksonen@maanmittauslaitos.fi
Testiaineistoa saatavilla Maanmittauslaitoksen tuottamista rakennusten 3D-vektoreista - anna palautetta syyskuun 2021 loppuun mennessä. Lisätietoa testiaineiston hankinnasta ja palautteen antamisesta.